EU:n aamiaisdirektiiveinä tunnettujen sääntöjen pakkausmerkintöjä koskevat muutokset on pantu kansallisesti täytäntöön 9. toukokuuta. Muutosten ansiosta hunajaa, hilloja ja hedelmämehuja koskeva kuluttajatiedotus paranee ja varmistaa, että kuluttajat tietävät tuotteiden sisällöt ostopäätöksiä tehdessään.
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman arviointi on aloitettu toimien ajantasaisuuden ja uusien toimien tarpeen tarkastelulla. Tarkastelu valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Maa- ja metsätalousministeriö hyödyntää tuloksia ilmastolain mukaisen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman väliarvion laatimisessa, joka tehdään kuluvan vaalikauden aikana.
YK:n julistamaa kasvinterveyspäivää vietetään 12. toukokuuta 2025 jo neljännen kerran. Aihe on ajankohtainen, sillä kasvukauden alussa kasvinterveyden merkitys korostuu. Myös harrastajien ja kotipuutarhureiden kannattaa käyttää tarkastettua ja tervettä siementä ja kasvimateriaalia, sillä terveet kasvit ovat hyvälaatuisen sadon perusta. Näin estetään parhaiten kasvintuhoojien leviämistä.
Helsingin yliopiston Tiedekulmassa pidetyssä dialogissa olivat mukana (vasemmalta) MMM:n neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen, Ylen luontotoimittaja Kerttu Kotakorpi, metsänhoidon kehityspäällikkö Saija Huuskonen Metsähallitus Metsätalous Oy:stä, Helsingin yliopiston professori, ilmastopaneelin jäsen Anne Toppinen, suojelujohtaja Harri Hölttä Luonnonperintösäätiöstä sekä metsäjohtaja Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä. Keskustelun fasilitoi DialogiAkatemian johtaja Janne Kareinen.
Metsien ja sen puuston kasvua pohdittaessa on samanaikaisesti huomioitava mm. ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, luonnon monimuotoisuuteen, talous- ja vesistövaikutuksiin sekä suomalaiseen kulttuuriin ja metsänomistamisen muutokseen liittyviä kysymyksiä. Kansallisen metsästrategian dialogissa 7.5.2025 tuotiin esille erityisesti tietoon ja sen hyödyntämiseen, aikajänteeseen sekä metsäteollisuuden jalostusarvon kasvattamiseen liittyviä näkökulmia.
Annika Lonkila kirjoittaa blogissaan suomalaisen eläintuotannon neljästä paradigmasta. Jotta voidaan suunnitella kestävyysmurrosta aidosti edistäviä ratkaisuja ja politiikkatoimia, on uskallettava tarkastella kriittisesti myös järjestelmän syvärakenteita. Tässä paradigmojen tarkastelu on hyvä työkalu.
Mikko Hautakangas kirjoittaa blogissaan, että ruokajärjestelmää koskeva julkinen keskustelu on usein erimielistä ja jännitteistä. Siksi tarvitaankin eri näkökulmia yhteen tuovaa vuoropuhelua, jossa myös tutkitulla tiedolla on vahva rooli.
Valtioneuvosto vahvisti muutoksia ympäristökorvauksen tukiehtoihin, jotka koskevat mm. viljavuustutkimusta ja kerääjäkasveja. Muutoksilla selkeytetään ja yksinkertaistetaan ympäristökorvauksen toimeenpanoa.
Biotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia maaseudun elinvoimaisuuden ja elinkeinojen turvaamiseksi sekä EU:n strategisen resilienssin vahvistamiseksi, totesi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah puhuessaan torstaina maatalouden ja ruuan visio -seminaarissa Brysselissä.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimuksen raportti Ruokatulevaisuudet – näkymiä ja tekoja ruokajärjestelmän murroksissa tarkastelee maatalousyrittäjien ja kuluttajien näkemyksiä kestävyydestä. Tulokset korostavat yhteistyön, innovaatioiden ja selkeän poliittisen ohjauksen merkitystä maatalouden kestävyyden parantamisessa.
Mitä tarkoittavat paikantamisen perusta ja peruspaikkatiedot? Miten tämä Maanmittauslaitoksen vastuulla oleva tehtäväkokonaisuus kehittyy tulevaisuudessa?
Elinvoimainen maaseutu on Suomen valtti. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen edellyttää uudenlaisia tapoja toimia ja ajatella.
Maa- ja metsätalousministeriö on asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee paljon muun muassa maa- ja metsätaloustieteiden, oikeus- ja hallintotieteiden sekä eläinlääketieteen huippuosaajia.
Maa- ja metsätalousministeriö on uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.
.jpg/0657fe70-5bd0-570a-d354-101f8fc8e60b?version=1.0&t=1746708719723)
