Hyppää sisältöön
Media

Eläimen itseisarvo halutaan kirjata uuteen eläinsuojelulakiin

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 10.3.2014 15.37
Tiedote -

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelu maa- ja metsätalousministeriössä etenee. Joitain keskeisiä linjauksia on jo kirjoitettu työryhmän ehdotukseen uudeksi eläinsuojelulaiksi. Työn alla on myös selvityksiä asioista, joista tarvitaan lisätietoja lainvalmistelua varten.

Työryhmän ehdotusluonnokseen on kirjattu periaate eläimen itseisarvosta, joka on riippumaton sen arvosta ihmiselle. Eläimiä olisi kohdeltava hyvin niiden itseisarvoa kunnioittaen. Lain tavoitteisiin halutaan lisäksi kirjata eläimen itseisarvoon perustuvan kunnioituksen lisääminen.

Voimassa olevassa eläinsuojelulaissa lähtökohta on tarpeettoman kivun, tuskan ja kärsimyksen aiheuttamisen kielto. Uudessa eläinsuojelulaissa painotusta halutaan muuttaa siten, että ensisijaisena tavoitteena on eläimen hyvinvoinnin edistäminen ja eläimen mahdollisuus olennaisten käyttäytymistarpeidensa tyydyttämiseen.

Laaja yhteistyö tähtää eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen

– Tulossa on edistyksellinen ja moderni eläinsuojelulaki, toteaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, joka johtaa eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen ohjausryhmää.

Hän korostaa laajaa yhteistyötä, jota eläinsuojelulain uudistamisessa ja kaikessa eläinten hyvinvoinnin edistämistyössä tehdään. Eläinsuojeluun liittyviä virkatyötä tehdään Suomen kunnissa sekä alue- ja keskushallinnossa yhteensä vajaat 70 henkilötyövuotta. Työhön saatiin lisäresursseja, kun eläinlääkintähuoltolain uudistamisen yhteydessä perustettiin valvontaeläinlääkärien virkoja. Valvontaeläinlääkärien 59 virassa tehdään tällä hetkellä hyvinvointityötä 46 henkilötyövuoden verran.

– Eläinten hyvinvointia edistävät myös päätoiminen eläinsuojeluasiamies ja kolme asiantuntijoista koostuvaa eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntaa, jotka seuraavat ja arvioivat eläinten hyvinvoinnin tasoa ja tekevät ministeriölle ehdotuksia sekä antavat lausuntoja päätöksenteon tueksi, Husu-Kallio kertoo.

Lisäksi julkisin varoin rahoitetaan Eläinten hyvinvointikeskuksen toimintaa, joka kansallisena eläinten hyvinvoinnin asiantuntijaverkostona edistää eläinten hyvinvointivalvonnan ja -tutkimuksen yhteistyötä sekä tiedonvälitystä eläinten hyvinvoinnista. Kansliapäällikkö toteaa, että myös elinkeinon oma vastuullisuustyö tähtää tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämiseen.

Selvitysten teko jatkuu

Eläinsuojelulain valmistelussa on alusta lähtien ollut mukana laaja joukko asiantuntijoita. Lain esivalmisteluvaiheessa tehtiin useita kyselyitä, joiden vastauksista saatiin rakennuspuita lainvalmistelutyöhön. Työryhmän sihteeri, eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola kertoo, että työtä peilataan jatkuvasti muiden eurooppalaisten maiden eläinsuojelulakeihin.

– Työtä on tehty laajalla joukolla keskustellen ja tekstiluonnokset ovat syntyneet yhteisymmärryksessä. Lain uudistamisessa on kyse laajasta hankkeesta ja paljon työtä on vielä tehtävänä, Pullola sanoo.

Hän kertoo, että vielä on käsiteltävä muun muassa eläinjalostusta, eläinkilpailuja ja eläinten koulutusta, löytöeläinten hoidon järjestämistä, luonnonvaraisiin eläimiin liittyviä kysymyksiä ja eläimille tehtäviä toimenpiteitä koskevia säännöksiä.

– Parhaillaan laaditaan selvityksiä parsinavetoiden ja hevospilttuiden kieltämisestä, löytöeläinten hoidon järjestämisestä ja eläinsuojeluvalvonnan siirtämisestä kokonaan valtion tehtäväksi. Se, miten eläinsuojeluvalvonta tulevaisuudessa järjestetään, on varsin merkittävä kysymys uudistustyössä, Pullola toteaa.

Lisätietoja eläinsuojelulain kokonaisuudistuksesta löytyy maa- ja metsätalousministeriön sivuilta www.mmm.fi/elainsuojelulaki.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, p. 0295 162 184
eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola, p. 0295 162 108
etunimi.sukunimi@mmm.fi