Hyppää sisältöön
Media

Ilveskannan hoitosuunnitelma mahdollistaa pyynnin lupien perusteella

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 18.2.2008 8.28
Tiedote -

Suurpetojen metsästyksen ohjaamisessa on kahden viime vuoden aikana kohdennettu pyyntilupia siten, että lajien kannanhoidolliset tavoitteet täyttyvät. Lajikohtaiset hoitosuunnitelmat luovat perustan kannanhoidollisille tavoitteille. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta on käsitellyt kaksi erillistä Uudenmaan riistanhoitopiirin lupapäätöstä, joista Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri oli valittanut. Valituslautakunta hylkäsi valitukset kaikilta osiltaan ja katsoi, että riistanhoitopiiri oli myöntänyt luvat metsästyslain ja luontodirektiivin velvoitteiden mukaisesti.

Maa- ja metsätalousministeriö salli kuluvalle metsästyskaudelle noin 127 ilveksen metsäs-tämisen riistanhoitopiirien luvilla. Riistanhoitopiirit ovat myöntäneet lupia lähes poikkeuksetta direktiivin e-kohdan perusteella niin sanottuina kannanhoidollisina lupina. Kannanhoidolliset luvat ovat yksi luontodirektiivin sallimista perusteista erityisen merkittävien vahinkojen ennaltaehkäisyn lisäksi. Kannanhoidollisten lupien käyttö kuitenkin edellyttää erityisiä lajikohtaisia hoitosuunnitelmia. Poronhoitoalueella metsästys perustuu porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseen.

Ilveskannan hoitosuunnitelmassa hoidon ja suojelun perustavoitteena on säilyttää kanta suotuisalla suojelun tasolla. Hoitosuunnitelman tavoitteena on lisäksi mahdollistaa poron-hoitoalueen ulkopuolella ilveskannan luontainen levittäytyminen sekä uusien elinpiirien muodostuminen. Ilveskannan kasvua pyritään kuitenkin rajoittamaan tihentymäalueilla, jotta ilves ei heikentäisi näillä alueilla muiden luonnonvaraisten eläinlajien tilannetta.

Maaseutuelinkeinojen valituskunta hylkäsi Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin valitukset Uudenmaan riistanhoitopiirin vuonna 2006 myöntämistä ilveksenpyyntiluvista. Riistanhoi-topiiri oli myöntänyt luvat luontodirektiivin e-kohdan mukaisina kannanhoidollisina lupina Uudenmaan tiheille ilvesalueille. Valituslautakunta totesi 31.1.2008 antamassa ratkaisus-saan, että Siuntioon ja Mäntsälään vuonna 2006 myönnetyt ilveksenpyyntiluvat olivat riit-tävän perusteltuja ja että niissä oli asianmukaisesti selvitetty muiden tyydyttävien ratkaisu-jen toimivuutta.

Suomessa on ilveksiä noin 1300 yksilöä. Kanta on vahvistunut viimeisen kymmenen vuo-den aikana voimakkaasti, ja ilvekset ovat levittäytyneet käytännössä koko maahan. Viime vuonna ilveksiä metsästettiin 75 yksilöä. Tänä metsästysvuonna on toistaiseksi saatu saa-liiksi 66 ilvestä. Metsästysaika päättyy helmikuun lopussa. Liikenteessä on tänä vuonna kuollut lisäksi 11 ilvestä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. (09) 1605 2283, 040 733 6229