EU:n yhteisen kalastuspolitiikan perusasetuksesta yhteisymmärrys

Suomen tärkeimmät tavoitteet toteutuivat. Niihin kuuluivat mm. tavoite kalakantojen hyödyntämisestä kestävän enimmäistuoton mukaisesti, kalastuspolitiikan alueellistaminen, kalojen kattava poisheittokielto sekä vesiviljelyn ja pienimuotoisen rannikkokalastuksen tarpeiden huomioiminen.

Alueellisesta sopimisesta tulee asetuksen myötä osa EU:n kalapolitiikkaa eli alueellinen päätöksenteko vahvistuu. Suomi on ollut mukana Itämeren alueellisessa kalastusyhteistyössä (BALTFISH), joka nousee nyt entistä vahvempaan asemaan. Suomi on ehdottanut, että Itämeren kalastuksesta vastaavat ministerit kokoontuisivat syksyllä allekirjoittamaan BALTFISH -yhteistyötä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan sekä keskustelemaan ajankohtaisista kalastusasioista.

Yksi käsiteltävistä asioista olisi Suomen ehdotus siitä, että Itämeren alueen kalastuksenvalvonnan keskeiset havainnot olisivat julkisia, kuten esimerkiksi lohitutkijat ovat toivoneet. Tämä lisäisi kalastuksen hallinnoinnin läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä kalastuksen osapuolten välistä luottamusta.

Myös pääministeri Jyrki Katainen ja Puolan pääministeri Donald Tusk keskustelivat 27.5. lohen kalastuksen valvonnasta. Suomi pyrkii siihen, että BALTFISH tekisi asiaa koskevan yksimielisen ehdotuksen Euroopan komissiolle.

EU:n yhteinen kalastuspolitiikan perusasetus astuu suunnitelmien mukaisesti voimaan vuoden 2014 alusta. Perusasetus on tärkeä osa kalastuspolitiikan uudistusta, johon kuuluu myös Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskeva asetusehdotus sekä kalastustuotteiden markkinajärjestelyä koskeva asetus.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. 0295 16 2494