Korkealaatuinen talousvesi – itsestäänselvyys vai arvokas kilpailuvaltti?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ovat julkaisseet esiselvityksen ruoantuotantoon ja yhdyskuntien muihin tarpeisiin käytettävän talousveden hallintaan liittyvistä tietotarpeista, mahdollisuuksista ja riskeistä. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama selvitys sisältää myös konkreettisia ehdotuksia siitä, miten edistetään vesivarojen turvallisuutta ja kestäviä vedenkierrätystapoja.

Runsaita vesivaroja ja hyvälaatuista talousvettä pidetään Suomessa usein itsestäänselvyytenä, vaikka talousveden tuotantoon, jakeluun ja käyttöön liittyykin paljon haasteita.  Niitä ovat muun muassa jakeluverkostoihin liittyvä, koko ajan kasvava korjausvelka, ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä talousveden tuotantoon liittyvien riskienarviointi-  ja -hallintavaatimusten lisääntyminen.

Selvityksen mukaan yritykset, kunnat ja maakunnat eivät myöskään välttämättä tunnista tarpeeksi hyvin puhtaan veden tärkeää roolia osana korkealuokkaisia tuotteita ja niiden tuotantoketjuja. Jatkossa tarvitaan lisäksi uutta ja tarkempaa tietoa vesien käytöstä ja veden tuotannon ja kulutuksen aiheuttamasta kuormituksesta. Myös elintarviketeollisuuden käyttämän veden laadun hallinta ja vesiteknologiaviennin mahdollisuuksien hyödyntäminen vaativat lisäpanostusta.

Suomalaisella vesiosaamisella on merkittävä, mutta toistaiseksi alihyödynnetty vientipotentiaali ja vesiosaaminen ja -teknologia onkin nyt nostettu yhdeksi Suomen viennin kärjistä. Visiona on, että siniseen biotalouteen perustuva liiketoiminta on vuoteen 2025 mennessä vahva kasvusektori ja että yritystoiminta kehittyy sopusoinnussa ympäristön hyvän tilan ja terveydensuojelun tavoitteiden kanssa (kts. Sinisen biotalouden kehittämissuunnitelma).

Selvityksen keskeiset jatkotoimenpide-ehdotukset

1. Turvataan tulevaisuuden vesivarat 
Riittävät vesivarat ja veden korkea laatu turvataan tutkimuksen, kattavan seurannan ja jatkuvan yhteistyön keinoin. Riskien arviointi auttaa suuntaamaan veden turvaamiseen käytettävät toimet oikeisiin kohteisiin. Kehitetään veteen liittyvää osaamista monipuolisesti etenkin vesi-intensiivisillä ja veteen liittyvillä aloilla riskienhallinnan ja vesitehokkuuden parantamiseksi.

2. Arvostetaan korkealaatuista vettä 
Puhdas vesi otetaan entistä paremmin huomioon kriittisenä raaka-aineena ja kilpailuedun tuojana alkutuotannossa ja teollisuudessa.  Tuotetaan tietoa kulutusvalintojen vaikutuksesta vesivarojen riittävyyteen sekä kotimaiset runsaat vesivarat että vesiniukoilta alueilta tuodut tuotteet huomioiden.  

3. Vesitilinpito tukemaan päätöksentekoa
Tehdään veden ja sen kannalta keskeisten ekosysteemien tuottama arvo näkyväksi osaksi talouden toimintaa ja päätöksentekoa. Kehitetään vesitilinpitoa osana kansantalouden kirjanpitoa.

4. Edistetään kestäviä vedenkierrätystapoja
Edistetään teknologista tutkimus- ja kehitystyötä, joka tähtää aineiden ja energian talteenottoon jätevesistä, veden käytön tehokkuuden parantamiseen ja veden turvallisen uudelleenkäytön mahdollistumiseen.  Otetaan käyttöön ohjauskeinoja, jotka tukevat  Suomen pyrkimystä kiertotalouden ja kestävän vedenkäytön mallimaaksi.

Lisätietoa

Esiselvitys yhdyskuntien ja ruoantuotannon veden käytön riskien hallinnasta ja mahdollisuuksista 

Kansallisen vesistrategian painopisteet ja tietopuutteet - yhdyskuntien ja ruoantuotannon veden käytön riskien hallinta ja mahdollisuudet (EsiBiovesi)

Tarja Pitkänen, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) , p. 029 524 6315, etunimi.sukunimi@thl.fi

Päivi Meriläinen, tutkija, THL, p. 029 524 7826, etunimi.sukunimi@thl.fi

Jani Salminen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus (SYKE), p. 029 525 1608, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Minna Huttunen, elintarvikeylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2384, 
etunimi.sukunimi@mmm.fi