Ministeri Koskinen: Suomeen tarvitaan Tulvakeskus

Veden nousu on poikkeuksellisen nopeaa Kyrönjoella, jopa kymmenen senttiä tunnissa. Vettä joudutaan ilmeisesti taas päästämään jokivarren pengerrysalueille, aivan kuin viime syksynäkin. Sitä varastoidaan myös tekojärviin. On mahdollista, että myös Lapuanjoen pengerrysalueille johdetaan vettä.

− Kansalaiset ja viranomaiset tarvitsevat toistuvissa vakavissa tulvatilanteissa ajantasaiset tiedot ja varoitukset. Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteen laitos voisivat vielä tiivistää yhteistyötä ja perustaa yhteisen Tulvakeskuksen. Ilman uusia organisaatioita aikaansaatava Tulvakeskus voisi nykytekniikkaa hyödyntäen varoittaa ja neuvoa tulva-asioissa oli sitten kyse jokien ja järvien, meriveden tai rankkasateen aiheuttamasta tulvasta, ehdottaa ministeri Koskinen.

Tulvan vaara on ennusteiden mukaan huomattava varsinkin Kyrönjoella, Lapuanjoella, Laihianjoella, Maalahdenjoella, Teuvanjoella ja Lapväärtin Isojoella. Esimerkiksi Lapualla, Kauhavalla, Kuortaneella, Jalasjärvellä, Kauhajoella, Kurikassa, Ilmajoella, Seinäjoella, Isossakyrössä, Mustasaaressa, Laihialla, Karijoella, Närpiössä, Vähäkyrössä ja Kristiinankaupungissa on syytä varautua vahinkoihin. Satakunnassa Loimijoen vesi on noussut alaville pelloille ja jääpatoja voi vielä syntyä Kokemäenjoen vesistössä. Pohjois-Pohjanmaalla Kalajokeen muodostui viime yön aikana jääpato uhaten kymmentä omakotitaloa.

Vuoden 2012 tulvista aiheutuneet vahingot olivat noin 15 miljoonaa euroa ja satovahingot samaa luokkaa. Vaikka kevättulvat voivat olla laajuudeltaan samaa luokkaa, vahingot jäänevät nyt pienemmiksi. Syksyn 2012 suurimmat tulvavahingot kohdistuivat Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan alueille. Nopeasti kehittyneet syystulvat olivat seurausta syksyn voimakkaista sateista, kun maa oli sateiden alkaessa jo valmiiksi veden kyllästämä.

− Valmius tulvantorjuntaan nopeasti kehittyneissä tilanteissa osoittautui viime syksyn tulvien yhteydessä hyväksi. Henkilövahingoilta vältyttiin ja omaisuusvahinkojen syntyminen voitiin estää useissa kohteissa, vaikka tulva tulikin kalliiksi, sanoo ministeri Koskinen.

Pohjanmaan vähäjärvisissä vesistöissä mahdollisuudet tulvavesien pidättämiseen järvi- ja tekoaltaissa ovat rajoitetut. Kyrönjoen pengerrysalueille jouduttiin syksyllä vuonna 2012 ensimmäisen kerran valmistumisen jälkeen päästämään vesi Ilmajoen asutuksen tulvavahinkojen vähentämiseksi. Järjestelmä toimi suunnitellusti hyvin, eikä Ilmajoella aiheutunut merkittäviä vahinkoja. Maataloudessa tulvavahingoilta ei kuitenkaan voitu kokonaan välttyä. Keväällä tällaisten vahinkojen arvioidaan jäävän syksyyn verrattuna vähäisiksi. Tulva-alueiden rakennusten kastumisesta ja teiden katkeamisesta voi kuitenkin tulla huomattaviakin vahinkoja.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
vesihallintojohtaja Kai Kaatra, p. 0295 16 2106
vesihallintoneuvos Jaakko Sierla, p. 0295 16 2340
sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi