Hyppää sisältöön
Media

Ministeriö esittää ilveskannan kasvun rajoittamista

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 6.11.2009 12.35
Tiedote -

Maa- ja metsätalousministeriö esittää suurimmaksi sallituksi ilveksen saalismääräksi 340 ilvestä. Määrä on huomattavasti enemmän kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi kestäväksi kannan verotukseksi. Poikkeuksellisella toimenpiteellä pyritään hidastamaan ilveskannan kasvua. RKTL:n lokakuussa ministeriölle toimittaman arvion mukaan Suomessa elää vähintään 1905 - 2060 ilvestä. Vuotta aikaisemmin kannan arvioitiin olevan 1485 - 1560 yksilöä. Näin suuri nousu ilveksen kanta-arviossa osoittaa ilveskannan olevan hyvin elinvoimainen.

Ministeriö on huolissaan paikallisten asukkaiden sietokyvyn alentumisesta, joka voi johtaa ilvesvastaisuuden lisääntymiseen. Nyt esitettävillä toimenpiteillä pyritään vähentämään paikallisia ristiriitoja ja saavuttamaan runsaan ilveskannan alueella asuvien hyväksyntä ilvesten suojelulle.

Pohjois-Suomeen ehdotetaan suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 80 ilvestä, Itä-Suomeen 173 ilvestä ja läntiseen Suomeen 87 ilvestä

Lausunnolle lähteneessä määräyskirjeluonnoksessa kiinnitetään erityistä huomiota myös poronhoitoalueeseen, jossa ilveksen aiheuttamat vahingot ovat olleet jo useamman vuoden voimakkaassa kasvussa. Lupien enimmäismäärä on poronhoitoalueen osalta edellisvuoden tapaan huomattavasti yli RKTL:n arvioiman kestävän verotuksen. Ministeriö pyrkii tällä toimenpiteellä pienentämään poronhoitoalueen ilveskantaa sekä niiden aiheuttamia porovahinkoja.

Huolimatta viime metsästyskauden voimakkaasta ilvesverotuksesta vahingot poronhoitoalueella näyttävät edelleen kasvavan. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi, että 2009 alusta lähtien ilvekset ovat aiheuttaneet yli 800 000 euron vahingot porotaloudelle. Vuonna 2008 suurpetojen aiheuttamat porovahingot olivat 2,6 miljoonaa euroa, josta ilvekset aiheuttivat noin 470 000 euron vahingot.

Ministeriön määräyksellä ohjataan ilveksen metsästystä metsästyslaissa tarkoitetun kestävän käytön periaatteen sekä EU:n luontodirektiivin mukaisesti. Ilveksen kannanhoidollinen metsästys alkaa joulukuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa. Kannanhoidollisen metsästyksen perusteet on kirjattu ilveskannan hoitosuunnitelmaan. Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään tasaamaan ilveskannan kehitystä niin, ettei voimakkaita tihentymäalueita pääsisi syntymään. Poronhoitoalueella puolestaan tavoitteena ei ole lisätä ilveskantaa vaan turvata ilvesten mahdollinen liikkuminen Skandinavian ja Venäjän välillä.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:

ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-160 52283, 040 733 6229
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 0400 238 505
ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. 040-867 2667

Sirkka-Liisa Anttila