Hyppää sisältöön
Media

Neuvosto jatkoi keskustelua EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 22.2.2011 7.04
Tiedote -

Maatalousneuvosto jatkoi keskustelua komission tiedonannosta EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta puheenjohtajamaan laatimien kysymysten pohjalta. Keskustelun aiheena oli tasapainoisen alueellisen kehityksen turvaaminen. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.

Jäsenmaat pitivät tärkeänä maaseutualueiden elinvoimaisuuden säilyttämistä sekä työllisyyden tukemista ja taloudellisten edellytysten kehittämistä näillä alueilla. Pienten maatilojen ja nuorten viljelijöiden toiminnan edellytyksiä haluttiin parantaa.

Suomen mielestä maaseudun kehittämistoimin on mahdollista edistää Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita ja parantaa maaseudun elinkeinojen kilpailukykyä kestävällä tavalla. Suomi piti tärkeänä sitä, että kaikelle maaseutualueille kohdennetulle rahoitukselle laaditaan yhteinen EU-tason strategia ja kiinnitetään erityistä huomiota rahastojen toisiaan täydentävään luonteeseen. On myös tärkeää, että maaseudun kehittämisessä eri rahastojen keskeiset säädökset ovat yhdenmukaisia. Hallintoa on yksinkertaistettava ja raskasta byrokratiaa vähennettävä.

Suomen mielestä tulevan maaseudun kehittämisohjelman tulee tukea maaseudun innovaatiojärjestelmää. Maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi on panostettava erityisesti maaseutuelinkeinojen monipuolistamiseen; elintarvikeketjun toimintaan, lähiruokaan, biotalouden uusiin mahdollisuuksiin, bioenergiaan, palvelualojen kehitykseen kuten matkailuun ja hyvinvointipalveluihin ja LEADER-toimintatavan edistämiseen.

Yhteisön politiikan tulisi jatkossakin turvata sellainen maatilojen toimintaympäristö, joka antaa erikokoisille ja erilaista maataloutta harjoittaville tiloille kaikilla EU:n alueilla mahdollisuuden jatkaa ja kehittää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää toimintaa. Tuotannon kannattavuuden turvaamisen tulisi olla ensisijainen keino nuorten viljelijöiden kannustamiselle ja heidän asemansa parantamiselle. Tämä ei kuitenkaan poista tarvetta nuoria viljelijöitä koskeville erityistoimenpiteille maaseudun kehittämispolitiikassa, esimerkiksi nuorten viljelijöiden aloitustuelle.

Neuvoston muissa asioissa keskusteltiin mm. kanojen hyvinvointia koskevan direktiivin täytäntöönpanon tilanteesta jäsenmaissa. Perinteisten kanahäkkinen käyttö on kiellettyä 1.1.2012 alkaen. Suomi piti tärkeänä, että direktiivi pannaan täytäntöön kaikissa jäsenmaissa niin kuin on sovittu. EU:n kananmunantuottajia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan myöntämällä poikkeuksia niille tuottajille, jotka eivät ole pitkän siirtymäajan kuluessa tehneet tarvittavia investointeja ja muutostöitä.

Muissa asioissa keskusteltiin myös raakasokerin saatavuuden parantamisesta EU:n alueella. Sokerista on puutetta ja sen hinta on korkea. Portugalin valtuuskunta pyysi komissiota avaamaan vähintään 500.000 tonnin raakasokerin tuontikiintiön 0-tullilla markkinointivuodeksi 2010-2011. Suomi tuki Portugalin ehdotusta, koska se olisi nopea keino helpottaa sokerin saantia EU:n alueelle.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

maatalousneuvos Kari Valonen, p. (09) 160 52428, 040 751 8407 (maatalous)
osastopäällikkö Matti Aho, p. (09) 160 53380, 040 516 9857 (eläinten hyvinvointi)

Sirkka-Liisa Anttila