Hyppää sisältöön
Media

Pohjoismaat yksimielisiä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan alueellistamisesta

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 3.7.2009 7.32
Tiedote -

Islannin Isafjördurissa kokoontuneet Pohjoismaiden kalastus-, elintarvike-, maatalous- ja metsäministerit pitivät tärkeänä, että EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa kehitetään alueellisista lähtökohdista. Samat ratkaisut eivät toimi kaikilla EU:n merialueilla suurista eroista johtuen. Erityisesti pienimuotoisen rannikkokalastuksen erityispiirteet tulee ottaa huomioon. Yksi ongelmista on liian suuri kalastuslaivasto suhteessa kalavaroihin.

Suomea kokouksessa edustanut ministeri Sirkka-Liisa Anttila esitti mahdolliseksi ratkaisuksi kalastuslaivojen romutustuen muuttamista määräaikaiseksi. EU:n komissio julkaisi huhtikuussa vihreän kirjan yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisesta. Siinäkin painotetaan yhteisen kalastuspolitiikan alueellistamista.

Ministeri Anttila muistutti Pohjoismaiden pitkistä perinteistä etenkin kalan ja kalatuotteiden kansainvälisessä kaupassa; puolet EU:ssa syödystä kalamäärästä tulee Pohjoismaista. Tästä on hyötyä sekä pohjoismaisen ruokaohjelman kehittämisessä ja markkinoinnissa että laajemminkin, maailman elintarvikehuollon turvaamisessa.

Ministerit kävivät keskustelua metsistä ja ilmastonmuutoksesta. Ministerit totesivat, että metsien aktiivinen hoito ja käyttö on paras keino torjua ilmastonmuutosta. Hyvässä kasvukunnossa olevat metsät toimivat hiilinieluna ja puutuotteissa hiili pysyy sitoutuneena jopa vuosisatoja. Metsistä saatava bioenergia taas korvaa fossiilisia polttoaineita. Ministerit toivoivatkin, että loppuvuodesta Kööpenhaminassa pidettävässä ilmastohuippukokouksessa päästäisiin sopimukseen metsien roolista tulevassa ilmastosopimusjärjestelmässä. Oleellista olisi, että ratkaisu kannustaisi metsien kestävään hoitoon ja käyttöön ja tunnustaisi myös puutuotteiden roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Maailman elintarvikehuollon kannalta eräänä keskeisenä haasteena tulevaisuudessa on eläinperäisen valkuaisen saannin turvaaminen. Elintarvikekalan ja kalatuotteiden merkitys kasvaa jatkuvasti etenkin kehitysmaissa. Pohjoismaat ovat olleet eturivissä kalakantojen pehmeässä hyödyntämisessä sekä kestävään käyttöön perustuvassa kalataloudessa.

"Pohjoismailla on paljon annettavaa kansainvälisessä kehitystyössä, jossa tavoitteena on kalaperäisen eläinvalkuaisen parempi tuottaminen, siirtäminen ja hyödyntäminen. Pohjoismaat voisivat yhteistyössä FAO:n ja Maailmanpankin kanssa parantaa kalan saatavuutta ja päästä hyviin tuloksiin myös globaalilla tasolla", totesi ministeri Anttila.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Gunnar Lundqvist, p. 040 700 4343 (kalatalous)
ylitarkastaja Teemu Seppä, p. 040 827 4004 (metsäasiat)