Riistaeläinten saalismäärät lausunnolle
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnolle asetusluonnokset riistaeläinten suurimmista sallituista saalismääristä 1.8. alkavalle metsästysvuodelle. Karhun saalismäärää halutaan nostaa merkittävästi viime vuoteen verrattuna johtuen kannan huomattavasta kasvusta erityisesti vakiintuneen kannan hoitoalueella Itä-Suomessa. Ministeriö esittää suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 243 karhua. Määrä ylittää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) arvioiman kestävän verotusmäärän (200). Tarkoituksena on karhukannan hoitosuunnitelman mukaisesti mahdollistaa karhukannan harventaminen itäisessä Suomessa ja Kainuussa poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella. Asetusluonnoksessa esitetään myös, että pyyntiä lisätään Keski- ja Länsi-Suomessa.
RKTL:n kesäkuussa ministeriölle toimittaman arvion mukaan Suomessa elää vähintään 1660–1780 karhua. Vuotta aikaisemmin vastaava arvio oli 1515–1635. Arvio karhukannasta perustuu petoyhdyshenkilöiden vuonna 2010 ilmoittamiin havaintoihin. Karhukanta on kaksinkertaistunut 2000-luvulla.
Itä-Suomen vakiintuneen karhukannan hoitoalueelle esitetään suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 150 karhua. Pohjois-Suomeen esitetään edellisen vuoden mukaisesti kiintiömetsästyksen suurimmiksi sallituiksi saalismääriksi itäiselle poronhoitoalueelle 45 karhua ja läntiselle poronhoitoalueelle 15 karhua. Keskisessä Suomessa sijaitsevalle levittäytymisvyöhykkeelle esitetään 15 karhun maksimikiintiötä. Kehittyvän kannan hoitoalueella Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pirkanmaan maakunnissa sallittaisiin enintään kolmen karhun metsästys. Näillä alueilla karhukanta on kasvanut viime vuosina merkittävästi hoitosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi erityisen merkittävien vahinkojen tai turvallisuusuhkan estämiseksi voidaan myöntää poikkeuslupia 15 karhulle. Näiden osalta lupien myöntämistä ei ole rajoitettu alueellisesti.
Susien suurimmaksi sallituksi saalismääräksi esitetään koko maahan enintään 20 sutta. RKTL:n arvion mukaan Suomessa on kesän lisääntymiskauden jälkeen noin 185–205 sutta.
Ilveksen suurimmaksi sallituksi saalismääräksi esitetään 440 ilvestä. RKTL:n arvion mukaan koko maassa on tällä hetkellä noin 2430–2630 ilvestä. Viime vuonna vastaava arvio oli 2300–2500 ilvestä ja suurin sallittu saalismäärä 459 ilvestä.
Hallin eli harmaahylkeen pyynti sallittaisiin edelleen kaikkien meren rannikkoon rajoittuvien maakuntien alueilla. Pyydettävien hallien määrä saa olla yhteensä enintään 1050. Määrä on sama kuin viime vuonna. Viimeisimmässä Itämeren hallilaskennassa saatu tulos 23 100 hallia on kaikkien aikojen ennätys.
Enintään 30 itämerennorpan metsästys halutaan sallia Perämerellä kalastusvahinkojen vähentämiseksi ja ainoastaan poikkeusluvalla. Määrä on sama kuin viime vuonna. RKTL arvioi, että kannan koko Perämerellä on vähintään 6 500 yksilöä, kun edellisen vuoden vastaava arvio oli 6 100 hyljettä. RKTL arvioi, että Perämerellä kannan koko ja kehityssuunta mahdollistavat rajoitetun metsästyksen, mutta pyyntimäärän tulee olla vähäinen ja kohdistua vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin. Kanta on kasvanut yli kolminkertaiseksi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Itämerennorpan kalastukselle aiheuttamat vahingot keskittyvät Perämerelle ja haittaavat erityisesti rannikkokalastusta.
Saukon metsästys on sallittua viime vuoden tavoin enintään 55 saukon osalta ainoastaan poikkeusluvalla. Euroopanmajavia saa metsästää enintään 250 yksilöä Satakunnan maakunnassa. Muualla voidaan myöntää ainoastaan poikkeuslupia huomattavan vahingon estämiseksi, mikäli muuta tyydyttävää ratkaisua ei löydy.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. 040 867 2667
