Hyppää sisältöön
Media

Riistahallinnon arviointi valmistunut

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 1.4.2009 9.23
Tiedote -

Metsästäjäin keskusjärjestöä, riistanhoitopiirejä ja riistanhoitoyhdistyksiä koskeva arviointi on valmistunut. Siinä ehdotetaan, että riistahallintoa uudistetaan vaiheittain. Vuonna 2011 Metsästäjäin keskusjärjestöstä ja riistanhoitopiireistä muodostettaisiin Suomen riistakeskus. Keskuksen palvelukseen siirtyisivät kaikki Metsästäjäin keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien nykyiset toimihenkilöt. Luottamushenkilöorganisaatio jää tässä vaiheessa ennalleen. Vuonna 2012 myös luottamushenkilöorganisaatio uudistuisi.

Sidosryhmäyhteistyön lisääminen ja asiakaslähtöisyys ovat keskeisiä elementtejä ehdotetussa toimintamallissa. Sen keskeinen kulmakivi on nykyinen, hyvin toimiva vapaaehtoistyö ja luottamushenkilöorganisaatio. Mallin tavoitteena on eriyttää entistä selkeämmin lakisääteiset viranomaistehtävät muusta toiminnasta. Tavoitteena on myös toimintojen keskittäminen, päällekkäisyyksien vähentäminen ja alueellinen erikoistuminen.

Ehdotuksen taustalla ovat hallinnolliset ja yhteiskunnalliset muutokset, jotka haastavat nykyisen toimintamallin. Keskeisimmät haasteet ovat valtion aluehallinnon uudistuminen, sidosryhmäkentän laajentuminen ja kansainvälistyminen. Suomen riistavaran hoito ja käyttö ovat tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin osa EU:n luonnonvarapolitiikkaa. Myös Suomen metsästäjäkunnan vanheneminen ja kaupungistuminen edellyttävät muutoksia riistahallinnossa.

Arvokkaan vapaaehtoistyön jatkuvuuden varmistamiseksi nykyisiä pieniä riistanhoitoyhdistyksiä kannustetaan liittymään yhteen suuremmiksi riistayhdistyksiksi. Riistakeskus tarjoaisi uusien suurempien yhdistysten toiminnan tueksi kokopäivätoimisen toiminnanohjaajan työpanoksen.

Ulkopuolisen arvioinnin toteutti Talent Partners Public Consulting Oy maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta. Metsästäjäin keskusjärjestö, riistanhoitopiirit ja -yhdistykset ovat valtion muuhun aluehallintoon nähden poikkeuksellisia organisaatiota. Ne ovat ns. välillistä julkista hallintoa, joille on metsästyslaissa annettu hoidettavaksi useita julkisia hallintotehtäviä. Organisaation toiminta rahoitetaan pääosin 300 000 metsästäjän suorittamilla riistanhoitomaksuilla. Suurin osa metsästyksen ja riistanhoidon kehittämisestä tehdään kuitenkin vapaaehtoisvoimin paikallistasolla.

Maa- ja metsätalousministeriö päättää tarvittavista jatkotoimenpiteistä kuultuaan Metsästäjäin keskusjärjestöä, riistanhoitopiirejä ja -yhdistyksiä tämän kevään kuluessa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 0400 238 505

Sirkka-Liisa Anttila