Sikojen hyvinvointi olennainen osa lihantuotantoa

”Tuottajien ja jalostajien, mutta myös tavallisten kansalaisten näkemysten kuuleminen on tärkeä osa eläinten hyvinvointia koskevien sääntöjen kehittämisessä”, toteaa tilaisuudessa puhunut maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.

Ministeri Koskinen muistutti seminaarissa mukana olleita tuottajien, teollisuuden, kuluttajien ja eläinsuojelujärjestöjen edustajia siitä, että kuluttajien luottamus on suomalaisen elintarvikeketjun välttämätön elinehto. ”Suomessa kilpailemme laadulla, emme bulkilla. Tuottajille elintärkeää olisi saada hyvä eläintenhoito näkymään hinnoissa”, Koskinen toteaa.

Asetusehdotuksessa sikojen eläinsuojeluvaatimuksia ehdotetaan tarkennettavaksi viidellä eri alueella. Muutokset koskisivat sikojen pidon tilavaatimuksia ja karsinoiden lattiarakenteita koskevia vaatimuksia. Lisäksi vaadittaisiin tietty määrä sairaskarsinatilaa sikaloissa ja luonnonvaloa kaikissa osastoissa. Porsiville emakoille ja ensikoille olisi annettava pesäntekomateriaalia käytetystä lannanpoistojärjestelmästä riippumatta.

Uusille sikalarakenteita koskeville vaatimuksille ehdotetaan enintään 15 vuoden siirtymäaikaa. Tällöin uusien vaatimusten aiheuttama lisäkustannus olisi 1- 2 senttiä tuotettua lihakiloa kohti. Suomalaisen sianlihan hinnannousu ei välttämättä olisi kovin suuri, mutta nykymarkkinoilla tuottajan on vaikea saada korvausta sikojen paremmasta hoidosta.

''Tänä päivänä kuluttajat haluavat tietää ruuan alkuperän, tuotantotavan ja koostumuksen tarkemmin. Myös eläinten hyvinvointi on tärkeä asia sekä kuluttajille että tuottajille'', Koskinen muistuttaa.

Viime vuosina julkisuudessa on kyseenalaistettu tuottajien kykyä huolehtia sikojen hyvinvoinnista. Sianlihantuotannossa on panostettu jo pitkään ketjun vastuuseen elinkeinon vapaaehtoisin toimin.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
osastopäällikkö Matti Aho, (09) 160 53380, 040 516 9857
eläinlääkintöylitarkastaja Susanna Ahlström, (09) 160 53315