Blogit

Vilkas maatalouspolitiikan viikko eli erävoitto Brysselin jalkapartiolle

Minna-Mari Kaila Julkaisupäivä 1.12.2017 13.46 Blogit MMM

Maatalouspolitiikan uudistus nytkähti tällä viikolla askeleen eteenpäin, kun komissio julkaisi keskiviikkona tiedonantonsa seuraavan kauden maatalouspolitiikasta. Suomelle tärkeiden asioiden edistämiseksi tehtiin paljon ennakkovaikuttamista. Ehdotuspaperi ja jalkapartio Suomesta olivat Brysselin EU-kortteleissa varsin tyypillinen näky viime aikoina. Tiedonantoa lukiessa sai ilokseen huomata, ettei tämä työ mennyt hukkaan.

Komission tiedonanto on syytä lukea huolella, sillä se antaa viitteitä komission näkemyksistä 2020-luvun maatalouspolitiikasta. Käytäntö, säädösten voimaantulo ja rahan liikkuminen ovat kuitenkin vielä pitkän tien takana. Kokouskahvia ja huonosti nukuttuja yöunia on tiedossa paljon tulevina vuosina.

Asiaa pidempään seuranneet muistavat edellisen politiikkauudistuksen poliittisen sovun. Kesällä 2013 pitkien kolmikantaneuvotteluiden jälkeen Euroopan parlamentti, komissio ja neuvosto pääsivät yhteisymmärrykseen perusasetuksista. Tämän jälkeen hierottiin vielä toista vuotta alemman tason sääntelyä ja toimeenpano myöhästyi vuodella. Maatalouden säädösten hiontaa edelsi jäsenmaiden pitkällinen vääntö monivuotisesta rahoituskehyksestä. Tuolloin keskusteltiin esimerkiksi siitä, miten eurot jaetaan jäsenvaltioiden kesken ja kuinka paljon rahoituksesta käytetään eri kohteisiin, kuten vaikka ilmastonmuutoksen hillintään ja ympäristötoimenpiteisiin.

Tulevassa uudistuksessa noudatettaneen tätä samaa polkua. Ensin sovitaan rahoituksesta ja sitten säädöksistä. Toimeenpanon yksityiskohdat päätetään viimeiseksi. Tässä marssijärjestyksessä on se vaikeus, että kansalliselle lainsäädännölle ja toimeenpanolle jää kovin vähän aikaa. Pahinta tämä tietysti on viljelijöille, jotka joutuvat tekemään ensimmäisenä toimeenpanovuotena päätöksiä hyvin lyhyen perehtymisen jälkeen. Sama ongelma on tuttu jo edellisiltä kerroilta.

Nyt julkaistu tiedonanto on ensimmäisiä julkisia hahmotelmia siitä, mitä maatalouspolitiikka voisi jatkossa olla. Esitys on hyvin yleisellä tasolla, eikä toimenpiteisiin käytettäviin rahasummiin oteta mitään kantaa. Yksinkertaistaminen ja byrokratian karisinta on myös tavoitteena. Ministeri Leppä nosti tämän yhdeksi tärkeimmistä asioista nyt julkaistussa tiedonannossa. Jäsenvaltioille on myös luvattu antaa entistä enemmän päätösvaltaa ja vastuuta. Se mahdollistaisi politiikan räätälöinnin paikallisiin olosuhteisiin. Maataloutta harjoitetaan kovin erilaisissa olosuhteissa eri puolilla Eurooppaa.

Tiedonantoa odotettiin kovasti ja se saikin Twitterin laulamaan. Eri tahot ovat vuoroin kiittäneet ja vuoroin moittineet lopputulosta. Mielipiteet tuovat esiin tärkeitä näkökulmia ja niitä on hyvä kuulla. Järjestimme yhdessä komission kanssa tänään perjantaina pikapikaa seminaarin, jossa keskustelimme perinteisesti kasvokkain tiedonannon sisällöstä. Paikalle oli päässyt hyvin lyhyellä varoitusajalla kelpo joukko maatalouspolitiikan osaajia. Suomen vahvuus onkin yhteistyö. Suomen kaltaisen pienen maan pitää löytää yhteiset näkemykset vaikuttamiseen. Erimielisyydet ratkaistaan kotimaassa ja Brysselissä vedetään vahvasti yhtä köyttä.

Uuden maatalouspolitiikan valmistelu aloitettiin Suomessa hyvissä ajoin, ensimmäiset kaksi työryhmää ovat tehneet hommia vuoden alusta lähtien. Tästä se varsinainen työ nyt alkaa. Tavoitteena on politiikka, jonka avulla maaseutu on elinvoimainen paikka asua ja yrittää ja jonka ansioista me saamme jatkossakin nauttia vastuullisesti tuotettua, maailman parasta suomalaista ruokaa.

Hyvää lähestyvää itsenäisyyspäivää!                                                                                                    

Minna-Mari Kaila, osastopäällikkö
ruokaosasto, maa- ja metsätalousministeriö

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita