Baltic Slurry Acidification (BSA) on maatalouden ympäristönsuojelua edistävä hanke. Baltic Slurry Acidificationin tavoitteena on saada lannan typpihävikit vähenemään levittämällä tietoa ja siten edistämällä lannan happokäsittelytekniikoiden käyttöönottoa koko Itämeren alueella. 

Baltic Slurry Acidification –hanke loppuu helmikuussa 2019, mutta tulosten hyödyntäminen jatkuu hankkeen ollessa yksi neljästä SuMaNu-hankeryppään jäsenistä.

Tulokset: 

Osallistujamaissa tehtyjen peltokokeiden mukaan ammoniakkipäästöjen väheneminen oli merkittävää. Hapotetulla lannalla ei ollut haittavaikutuksia maaperään. Joidenkin maiden peltokokeissa saatiin merkkejä paremmasta sadosta, mutta kesän 2018 kuivuus häiritsi peltokokeita kaikkialla. Happokäsitellyn lannan käytöllä saattaisi olla positiivisia vaikutuksia tiettyjen kasvitautien estoon, mutta siitä tarvitaan lisätutkimuksia. 

Itämeren alueen maiden lainsäädäntöä ja markkinoita tarkastelleen työpaketin mukaan happokäsittelytekniikan leviämisen avittamiseksi tarvitaan myös lainsäädännöllisiä porkkanoita. Hankkeen kehittämien kertoimien mukaan Suomi nousi tekniikan edelläkävijämaan Tanskan rinnalle menetelmän sopivuudessa. 

FLOW Baltic toimii sateenvarjona kansainvälisille maatalousalueiden valumavesien hallintaan liittyville yhteistyö- ja tutkimushankkeille.Yksi tämän alahankkeista:  

NUTRINFLOW - Valuma-aluekunnostus yksittäisten toimenpiteiden sijaan

NUTRINFLOW-hanke on Loviisanjoen valuma-alueella toteutettava hanke, jonka tavoitteena on parantaa ja kehittää kokonaisvaltaisesti alueen maatalouden tuotantotaloutta sekä vesienhoitoa esimerkkikohteiden avulla.

Tulokset: 

Loviisanjoen alue kuivatettiin, jonka jälkeen kunnostettiin märkyydestä kärsineet peltolohkot. Hankkeen yhteydessä rakennettiin myös Lapinjärven Rutumiin Loviisanjoen latvaosille 1,3ha monivaikutteinen kosteikkorakenne.

Alueen maanomistajat ovat olleet hankkeeseen hyvin tyytyväisiä. Valuma-aluekohtainen järjestelmällinen vaiheittainen toteutus valuma-alueelta vesistöön takaa todennäköisesti laadukkaimman lopputuloksen kuivatustilan ja maanrakenteen parantamiseksi sekä vesistökuormituksen vähentämiseksi. Laajamittaisessa kansallisessa toteuttamisessa ei ole kyse pelkästään yksittäisten viljelyalueiden vesienhallinnasta ja ympäristönhoidosta vaan myös maanarvon ja bruttokansantuotteen kasvamisesta sekä infrastruktuurin kunnossapidosta.

Manure Standards – lannan käytöllä kohti parempaa kestävyyttä 

Manure Standards on kahden vuoden (10/2017 – 09/2019) EUSBSR-lippulaivahanke, jolla pyritään tarjoamaan maanviljelijöille, neuvojatahoille, viranomaisille ja päättäjille valmiuksia hallita ja muuttaa lannan käyttöä kohti parempaa kestävyyttä ja resurssitehokkuutta. 

Manure Standards -projekti koostuu viidestä työpaketista (WP): 
• WP1 sisältää projektin hallinnoinnin ja hanketason viestinnän suunnittelun ja toteutuksen.
• WP 2 kehittää yhteisiä ohjeistuksia lannan näytteenottoon ja analysointiin, sekä kerää tietoa lannan käytöstä ja hallinnasta maatiloilla.
• WP 3 keskittyy yhteisiin lannan massatasapainon laskennan periaatteisiin, aina eläinten ruokinnasta ja ulostuksesta lannan käyttöön ja säilöntään.
• WP 4 määrittelee hankkeessa kehitetyn lantatiedon vaikutuksia: miten dataa tulisi käyttää ravinnekirjanpidossa, tuleeko lannasta johtuviin päästöihin muutoksia uuden tiedon avulla, ja onko sillä vaikutuksia maatilojen talouteen.
• WP 5 keskittyy sidos- ja kohderyhmien yhteen tuomiseen. 

SuMaNu summaa yhteen neljä polkua ravinteiden kestävämpään käyttöön

SuMaNun tavoite on edistää kestävämpää lannan ja ravinteiden käyttöä maataloudessa ja siten vähentää ravinteiden liukenemista Itämereen. Kestävämpi ravinnetalous on pitkällä tähtäimellä taloudellisen ja ekologisen ruuantuotannon välttämätön kulmakivi. SuMaNussa vedetään yhteen neljän EU-rahoitteisen lantaan ja ravinteisiin keskittyvän hankkeen tuloksia. Projekti aloitti toimintansa lokakuussa 2018 ja jatkaa 31.3.2021 saakka. 

Hankkeen tavoitteena on analysoida mainittujen hankkeiden ja aikaisempien maatalouden ympäristönsuojeluhankkeiden tuloksia ja luoda kokonaisvaltainen kuva toimista, joilla voidaan parantaa maatalouden ravinteiden kestävää käyttöä. SuMaNu tuottaa sekä parhaiden käytäntöjen koosteita viljelijöille että politiikkasuosituksia maatalous- ja ympäristöasioiden päättäjille koko Itämeren alueella.