Hyppää sisältöön
Media

EU-ministerit päättivät Itämeren kalastuskiintiöistä

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 10.10.2017 15.14
Tiedote

EU:n maatalousministerit päättivät Itämeren kalastuskiintiöistä vuodelle 2018 Luxemburgissa 9.lokakuuta järjestetyssä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa. Ministerit keskustelivat myös maatalouden markkinatilanteesta sekä maatalouden roolista YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-ohjelmassa.

.

Suomea ministerikokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Neuvosto päätti Itämeren kalastuskiintiöistä vuodelle 2018 seuraavasti:

  EU:n suurin sallittu
saalis (TAC), tonnia
Muutos
Pohjanlahden silakkakiintiö 84 599 -40 %
Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakkakiintiö 229 355 +20 %
Riianlahden silakkakiintiö 28 999 -7 %
Läntisen silakkakannan kiintiö 17 309 -39 %
Kilohailikiintiö 262 310 +1 %
Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiö 91 132 lohta -5 %
Suomenlahden lohikiintiö 10 003 lohta -5 %
Itäisen turskakannan kiintiö 28 388 -8 %
Läntisen turskakannan kiintiö 5 597 0 %
Punakampelakiintiö 7 076 -10 %

Suomi äänesti kolmen muun Itämeren maan tavoin ehdotusta vastaan. Suomi ei voinut hyväksyä Pohjanlahden silakan suurimman sallitun saaliin pienennystä 40 prosentilla, koska se ei ollut tieteellisessä neuvossa ehdotetun 32 prosentin vähennyksen mukainen.

Ministeri Leppä on pettynyt Suomelle tärkeän Pohjanlahden silakan TAC:n perusteettomaan suureen vähennykseen. Muilta osin ratkaisu on vastuullinen ja noudattaa tieteellistä neuvoa. Lohen molempia kiintiöitä pienennettiin 5 prosenttia Suomen tavoitteiden mukaisesti.

Kokouksen maataloutta käsittelevässä osassa kuultiin komission katsaus maatalouden markkinatilanteesta ja jäsenmaat kävivät pitkän keskustelun markkinoiden näkymistä. Suomi pitää tärkeänä, että komissio jatkaa markkinatilanteen seuraamista. Vaikka tuottajahinnat ovat kohonneet muualla Euroopassa, maidon ja sianlihan hinnat eivät ole kehittyneet Suomessa riittävälle tasolle.

Ministeri Leppä toi kokouksessa myös esille, että Suomessa erityisesti peltokasvien korjuu on tavanomaista aikataulua jäljessä ja huono sää heikentää satonäkymiä.

– Näyttää siltä, että tänä vuonna peltokasveista jää poikkeuksellisen paljon korjaamatta ja sato on laadultaan heikompaa kuin normaalisti. Tämä heikentää tuntuvasti viljelijöiden tuloja ja heikentää maksuvalmiutta. Keskustelin maatalouskomissaari Hoganin kanssa Suomen katovuodesta, ja hän suhtautui ymmärtäväisesti tilanteeseemme. Toimitamme sovitusti komissiolle lisätietoa tilanteen vakavuudesta, kertoi ministeri Leppä.

Neuvosto keskusteli myös siitä, miten yhteisellä maatalouspolitiikalla voidaan vaikuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen Agenda 2030 -toimintaohjelman mukaisesti. Suomi totesi, että EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vastaa jo nykyisellään useiden kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen, mutta politiikan toimeenpanoa tulisi yksinkertaistaa.

– EU-tason yhteistyötä voitaisiin lisätä erityisesti maatalouden riskienhallinnassa, kestävien viljelyjärjestelmien luomisessa, hiiltä sitovien tuotanto- ja toimintatapojen edistämisessä, ravinteiden kierrätyksessä, ruokahävikin vähentämisessä sekä näihin liittyvässä innovaatio- ja tutkimustoiminnassa, Leppä esitti.

Ministeri Leppä kävi myös keskustelun Afrikkalaisesta sikarutosta terveyskomissaari Vytenis Andriukaitiksen kanssa.

– Suomi on tehostamassa entisestään toimiaan Afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi. Asia on Suomelle erittäin tärkeä ja siksi hallitus on päättänyt kohdentaa lisävaroja taudin pääsyn estämiseksi rajojemme sisäpuolelle, ministeri painotti.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:

maatalousneuvos Kari Valonen, p. 0295 162 269
kalatalousneuvos Risto Lampinen, p. 0295 162 458

sähköposti: etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

Tiedotemateriaalit neuvoston sivulla:

Maatalous- ja kalastusneuvoston tiedotteet, kuva- ja av-materiaali

EU ja kansainväliset asiat Jari Leppä Kalat Ruoka ja maatalous