Suomen metsien kasvua ja kestävyyttä koskevat laskelmat

Suomessa metsävaratietoja kerätään säännöllisesti valtakunnan metsien inventoinneissa. Inventointeja on tehty 1920-luvulta lähtien. Osana inventointeja mitataan esimerkiksi metsien kasvua. Uusimpien inventointitulosten (2022) mukaan puuston vuotuinen kasvu on noin 103 miljoonaa kuutiometriä.

Kasvun lisäksi Suomessa tilastoidaan tarkasti metsistämme hakatun puun määrää. Toteutuneet runkopuun vuotuiset hakkuukertymät ovat 2000-luvulla vaihdelleet 48 ja 78 miljoonan kuutiometrin välillä.

Runkopuun hakkuukertymän lisäksi arvioidaan myös koko puuston poistumaa metsistä. Poistuma sisältää hakkuukertymän lisäksi metsään jäävän hakkuutähteen runkopuun sekä luontaisesti kuolleen runkopuun. Puuston kokonaismäärä kasvoi vuonna 2022 noin 14 miljoonalla kuutiometrillä.

Myös Suomen metsien hiilinielua eli ilmakehästä metsiin sitoutuvan hiilidioksidin määrää sekä puuston biomassaan ja maaperään sitoutuneen hiilen määrää seurataan.

Puustoa poistuu hakkuissa ja luontaisesti

Hakkuukertymä on käsite, joka tarkoittaa metsistämme hakatun runkopuun kokonaismäärää.  

Vuonna 2022 runkopuun hakkuukertymä oli yhteensä noin 75 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuukertymästä 84 prosenttia eli 64,3 miljoonaa kuutiometriä oli tukki- ja kuitupuuta. Energiapuuta eli pientalojen käyttämää polttopuuta tai pieniläpimittaista runkopuuta, jota käytetään metsähakkeena lämpö- ja voimalaitoksissa hakattiin 10,8 miljoonaa kuutiometriä. Metsäenergiaksi päätyvästä puusta runkopuu on siis mukana edellä mainitussa hakkuukertymän määrässä, mutta hakkuutähteet ja kannot eivät ole.

Suomen metsien puuston poistuma oli 90 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2022. Tämä puumäärä sisältää hakkuukertymän lisäksi metsään jäävän hakkuutähteen runkopuun sekä luontaisesti kuolleen runkopuun.

Toteutunut hakkuukertymä on Suomessa pienempi kuin suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä 

Toteutuneen hakkuukertymän lisäksi Suomessa lasketaan arvioita suurimmasta ylläpidettävissä olevasta hakkuukertymästä, jota arvioidaan myös tuleville vuosikymmenille. Suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän laskennassa otetaan huomioon metsien muista käyttömuodoista aiheutuvat rajoitteet puuntuotannolle. Rajaa määritettäessä huomioidaan taloudellinen ja puuntuotannollinen kestävyys ottaen huomioon metsänhoitosuositukset ja tehdyt suojelupäätökset.

Luonnonvarakeskuksessa on arvioitu, että metsiemme suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä on kymmenvuotiskaudella 2016–2025 koko maassa 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Koko maan hakkuut olivat vuosina 2016–2022 keskimäärin 91 prosenttia hakkuumahdollisuuksista, mutta taso vaihteli alueittain. Pohjois-Suomessa eli kolmen pohjoisimman maakunnan alueella hakattiin vuosina 2016–2022 keskimäärin 76 prosenttia arvioiduista hakkuumahdollisuuksista. Etelä-Suomessa hakattiin samalla jaksolla 96 prosenttia hakkuumahdollisuuksista.

Hakkuukertymiä voidaan tarkastella erilaisissa skenaarioissa

Kestäviä hakkuumahdollisuuksia voidaan arvioida myös skenaariolaskelmilla. Kansallinen metsästrategia 2035:n taustaselvityksessä tarkasteltiin metsäalan toimintaympäristöä ja laadittiin metsien käyttöä kuvaavat skenaariot ja niihin perustuvat laskelmat. Skenaariot perustuivat vahvasti Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hankkeessa vuosina 2020–2021 tehtyihin laskelmiin, joita laadittiin ilmasto- ja energiastrategian valmistelun taustalle.  Skenaarioanalyysien avulla voitiin arvioida eri skenaarioiden kansantaloudellisia vaikutuksia sekä vaikutuksia puuntuotantoon ja muihin ekosysteemipalveluihin. Ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvien skenaariotarkastelujen yhteydessä vuonna 2023 päivitetään ilmasto- ja energiastrategian perusskenaario. 

 

Muualla palvelussamme

Metsien monimuotoisuus ja suojelu
Metsäteollisuus Suomessa

Muulla verkossa

Metsävarat ja metsäsuunnittelu (Luonnonvarakeskus)
Skenaariolaskelmiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen 2045 : Selvitys maa- ja metsätalousministeriölle vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategian valmistelua varten
Hakkuukertymä ja puuston poistuma (Luonnonvarakeskus)
Biotalousskenaarioiden mukaisten hakkuiden vaikutukset metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin
Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset, HIISI (2021)
Taustaselvitys Kansallinen metsästrategia 2035:n valmistelua varten : Skenaarioihin perustuva tarkastelu (61/2022)