Maakuntauudistus

Suomessa valmistellaan parhaillaan mittavaa alueuudistusta, jossa tehtäviä siirretään nykyiseltä aluehallinnolta ja kunnilta maakunnille. Osa tehtävistä siirtyy perustettavaan valtion lupa- ja valvontavirastoon ja joitakin myös elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Maaseutuvirasto Mavin hoidettavaksi.

Maakuntien tehtävät

Maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa olevat maatalous- ja maaseutu- sekä luonnonvarahallinnon tehtävät siirtyvät uudistuksen myötä pääosin maakuntien hoidettavaksi:

  • Maaseudun kehittäminen, maataloustukitehtävät ja maksajavirastotehtävät yhteistyössä Maaseutuvirasto Mavin kanssa.
  • Elintarvikevalvonta, eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvonta sekä sekä kasvintuotannon ja terveyden valvonta yhteistyössä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa
  • Eläinlääkintähuollon järjestäminen
  • Kuntien maataloushallinto mukaan lukien EU-rahastojen hallinnointi ja lomituspalvelut. Lomituspalveluiden ohjausvastuu kuuluu myös jatkossa sosiaali- ja terveysministeriölle.
  • Kalatalouden ja vesitalouden tehtävät siirtyvät ELY-keskuksilta maakuntien hoidettaviksi. Tarkoituksena on, että maakunnat sopivat tehtävien hoidosta yhteistoiminnassa siten, että vesistöaluekokonaisuuksien hallinta on varmistettu, tasapuoliseen palveluun tarvittavan erityisosaamisen saatavuus on varmistettu kaikissa maakunnissa, tehtävien välinen synergia hyödynnetään ja EU-tehtävien vaikuttavuus ja velvoitteiden hoito on varmistettu.

Maakuntien vastuulla on myös turvata käytännössä yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, varmistaa elintarvikehuollon alkutuotanto, huolehtia tulvariskien hallinnasta ja patoturvallisuudesta sekä vesihuollosta.

Osa maakunnille tulevista tehtävistä säädetään suoraan vastuumaakunnalle, kuten elinkeinokalastuksenvalvonta Varsinais-Suomeen ja patoturvallisuustehtävät Kainuuseen. Luonnonvaratehtävissä maakunnat ovat tärkeä yhteistyökumppani Suomen metsäkeskukselle ja Metsähallitukselle.

Maakunnilla on suuri aluetaloudellinen merkitys

Maakunnilla on suuri vastuu maa- ja elintarviketalouden ja maaseudun elinvoimaisuuden edistäjinä. Maatalouden suorien EU-tukien ja maaseudun kehittämisvarojen osuus Suomen kaikista EU-tuloista oli vuonna 2016 noin 75 prosenttia. Varat ovat olennaisen tärkeitä maatalouden kannattavuudelle ja maaseudun elinvoimaisuudelle Suomessa. Niillä on myös suuri aluetaloudellinen merkitys.

Maakunnat voivat käytännössä varmistaa, että maaseutu on elinvoimainen paikka yrittää ja asua, edellytykset biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyiselle kasvulle ovat hyvät, uusiutuvia luonnonvaroja käytetään kestävästi sovittaen yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet ja että ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus on varmistettu vastuullisella toiminnalla.

Videotietoiskuja maakuntiin siirtyvistä tehtävistä

Maakuntauudistuksen roadshown Helsingin tilaisuus 8.2.2017

Puheenvuorot

00:00 Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, MMM
22:37 Muutosjohtaja Aija Tuimala, Etelä-Karjala
47:42 Ylijohtaja Leena Gunnar, Kaakkois-Suomen ELY-keskus
1:15:00 Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, ruokaosasto
1:32:27 Osastopäällikkö Juha Niemelä, luonnonvaraosasto
1:45:16 Ylijohtaja Leena Tenhola, Maaseutuvirasto
2:09:11 Pääjohtaja Matti Aho, Elintarviketurvallisuusvirasto