Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueilla (KOTOMA)

Toteuttajat: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Luonnonvarakeskus, MTK-Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta

Vastuuhenkilö: Mikko Jaakkola

Rahoitus: 139 000 € (RAKI2)

Toteutusaikataulu: 11/2016 - 12/2017

Hankkeen kotisivut (www.ymparisto.fi)

Tiivistelmä: Vesienhoidon tavoitteiden mukaisesti vesien hyvä ekologinen tila tulee saavuttaa Suomessa ja koko Euroopan Unionin alueella viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Merenhoidon tavoitteena Suomessa on saavuttaa Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Nämä ovat suuria haasteita etenkin Lounais-Suomessa, jossa suurin osa vesimuodostumista on hyvää huonommassa tilassa (tyydyttävä, välttävä tai huono). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosille 2014 - 2020 sisältyvän ympäristökorvaus-järjestelmän toimenpiteiden kohdentuminen ei ole toteutunut vesienhoidon tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi suojavyöhykkeistä on Lounais-Suomessa kohdentunut vain noin 20 % vesiensuojelun kannalta keskeisimmille kohteille. Ympäristökorvausjärjestelmän kohdentamismenetelmiä on tarpeen tarkentaa seuraavalle ohjelmakaudelle 2021 - 2025, mikäli vesienhoidon tavoitteet aiotaan edes osittain saavuttaa. KOTOMA-hankkeen tavoitteena on kehittää vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamiseen toimintamalli, jonka avulla kuormittavimmat viljelyalueet voidaan tunnistaa valuma-alue- ja peltolohkotasolla. Hankkeessa testataan RUSLE2015-eroosiomallinnuksen soveltuvuutta tähän tarkoitukseen. Eroosiomalliin sisältyvien tietojen lisäksi kerätään ja hyödynnetään muita alueellisia paikkatietoaineistoja. Kohdealueena on Varsinais-Suomi ja Satakunta sekä neljän maakunnan alueella sijaitseva Loimijoen valuma-alue, mutta toimintamalli ja saadut tulokset ovat myöhemmin hyödynnettävissä koko Suomessa. Kehitettävää kohdentamismenetelmää voidaan käyttää apuna seuraavan Manner-Suomen maatalouden kehittämisohjelman valmistelussa, vesistökuormituksen mallintamisessa ja vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden käytännön toteutuksessa. Kun tunnistetaan ravinnekuormituksen vähentämisen kannalta olennaiset paikat, vesiensuojelutoimenpiteet ja niiden rahoitus voidaan kohdistaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti.