Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä (PERA)

Toteuttajat: Salaojituksen tutkimusyhdistys ry (Luonnonvarakeskus, Salaojayhdistys ry ja Sven Hallinin tutkimussäätiö)

Vastuuhenkilö: Helena Äijö, Salaojituksen tutkimusyhdistys ry / Salaojayhdistys ry

Rahoitus: 120 000 € (MAKERA)

Toteutusaikataulu: 3/2017 - 3/2020

Hankkeen kotisivut: -

Tiivistelmä: Perusparannukset vaikuttavat olennaisesti satoon ja ravinnehuuhtoutumiin. Yhteiskunnan ja toisaalta yksittäisen viljelijän päätöksenteon tueksi tarvitaan tutkimustietoa siitä, miten pellon perusparannukset ja erityisesti kuivatustila vaikuttaa viljelystä johtuviin ravinnepäästöihin. Ravinnepäästöjä kuvaavana indikaattorina käytetään tässä tutkimuksessa lohkokohtaisia ravinnetaseita. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää 1) erityisesti kuivatuksen tilan vaikutus panostuottavuuden tasoon ja ravinnetaseeseen, 2) selittääkö perusparannusten ja erityisesti kuivatuksen tila lohkokohtaisten satotason ja ravinnetaseiden jakaumien ääripäitä ja 3) ovatko kuivatusinvestoinnit tai muut perusparannusinvestoinnit kannattavia viljelijän ja yhteiskunnan kannalta, kun vaikutus lohkokohtaiseen sadontuottokykyyn ja ravinnetaseeseen huomioidaan.

Tutkimuksessa analysoidaan aiemmissa tutkimuksissa tuotetusta lohkokohtaisesta aineistosta erilaisten ominaisuuksien riippuvuussuhteita tilastollisten menetelmien avulla. Aineisto ryhmitellään maalajin, kaltevuuden, viljeltävän kasvin ja viljavuustilan mukaan. Jokaisen ryhmän osalta haetaan riippuvuussuhteita sadon, lannoitustason ja ravinnetaseen välillä erilaisina hydrologisina vuosina. Mallinnus tehdään monimuuttujamenetelmällä, jossa selitettävänä muuttujana on lohkokohtainen ravinnetase. Monimuuttujamallista saatavan keskimääräisen vaikutuksen lisäksi tarkastellaan aineistossa olevia kuivatustilan ja ravinnetaseen jakaumien ääripäitä. Tutkimushypoteesina on, että kuivatustilan ääripäät selittävät toteutunutta ravinnetasetta. Tutkimushypoteesi ja sen testaaminen vastaavat yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, pitäisikö tehotuotanto keskittää ja ympäristörajoitteita vapauttaa tietyille alueille ja samalla vauhdittaa ympäristöpalveluiden tuottamista niillä alueilla, joilla edellytykset tehotuotantoon ovat heikommat. Yksityiskohtaista tietoa saadaan kenttäkokeiden pitkäaikaisista havaintosarjoista.