Kestävyyttä koskevat laskelmat

Metsävaratietoja kerätään säännöllisesti valtakunnan metsien inventoinneissa. Inventointeja on tehty 1920-luvulta lähtien. Osana inventointeja mitataan esimerkiksi metsien kasvua. Viime vuosina metsävaramme ovat kasvaneet ja puuston vuotuinen kasvu on ollut noin 104 milj. kuutiometriä.

Kasvun lisäksi Suomessa tilastoidaan tarkasti metsistämme hakatun puun määrää. Toteutuneet hakkuukertymät ovat olleet viimeisen vuosikymmenen aikana 57-68 milj. kuutiometriä. Runkopuun hakkuukertymän lisäksi arvioidaan myös koko puuston poistumaa metsistä. Poistuma sisältää hakkuukertymän lisäksi metsään jäävän hakkuutähteen runkopuun sekä luontaisesti kuolleen runkopuun.

Myös Suomen metsien hiilinielua eli ilmakehästä metsiin sitoutuvan hiilidioksidin määrää sekä puuston biomassaan ja maaperään sitoutuneen hiilen määrää seurataan.

Toteutuneet hakkuukertymät

Hakkuukertymä on käsite, joka tarkoittaa Suomen metsistä hakatun runkopuun kokonaismäärää.  

Vuonna 2015 hakkuukertymä oli yhteensä 68 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuukertymästä 86 % eli 59 miljoonaa kuutiometriä oli tukki- ja kuitupuuta. Loppu 9 miljoonaa kuutiometriä oli energiapuuta, eli runkopuuta, jota käytetään pientaloissa polttopuuna tai lämpö- ja voimalaitoksissa metsähakkeena. Metsäenergiaksi päätyvästä puusta runkopuu on siis mukana edellä mainitussa hakkuukertymän määrässä, mutta hakkuutähteet ja kannot eivät ole.

Suomen metsien puuston poistuma oli 82 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2015. Tämä puumäärä sisältää hakkuukertymän lisäksi metsään jäävän hakkuutähteen runkopuun sekä luontaisesti kuolleen runkopuun.

Suurimman kestävän hakkuukertymän käsite

Toteutuneen hakkuukertymän lisäksi Suomessa lasketaan arvioita suurimmasta kestävästä hakkuukertymästä. Suurinta kestävää hakkuukertymää arvioidaan myös tuleville vuosikymmenille. Suurin kestävä hakkuukertymä tarkoittaa hakkuiden ylärajaa silloin, kun metsätalouden kestävyyttä pidetään tavoiteltavana. Rajaa määritettäessä huomioidaan taloudellinen ja puuntuotannollinen kestävyys ottaen huomioon metsänhoitosuositukset ja tehdyt suojelupäätökset. Luonnonvarakeskuksen arvio kestävästä hakkuumahdollisuudesta ulottuu vuoteen 2040 saakka. Esimerkiksi arvio kestävistä hakkuumahdollisuuksista vuosille 2011-2020 on 81,4 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta.

Tilastojen mukaan puuntuotannon metsämaalla on noin 2 100 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Siitä voidaan tällä hetkellä hakata kestävästi 81 miljoonaa kuutiometriä teollisuus- ja energiapuuta vuodessa. Uutta runkopuuta kasvaa hieman yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joten esimerkiksi vuonna 2015 puuston kasvu ylitti hakkuut ja luontaisen poistuman noin 20 miljoonalla kuutiometrillä. Prosentteina ilmaistuna vuoden 2015 hakkuukertymä oli koko maan tasolla 84 % kestävistä hakkuumahdollisuuksista.

Suurimman kestävän hakkuukertymän laskelmien pohjalta on arvioitu, että puuta riittää kestävien hakkuumäärien rajoissa sekä metsäteollisuuden uusille investoinneille, kuten Äänekosken biojalostamolle, että myös lisääntyvälle puun energiakäytölle. Lisäksi Suomeen tuodaan puuta myös ulkomailta, josta pääosa on peräisin Venäjältä. Viime vuosina tuonnin määrä on ollut keskimäärin 10 milj. kuutiometriä vuosittain. 

Hakkuukertymä voidaan tarkastella erilaisissa skenaarioissa

Keväällä 2016 on käynnistetty Ministeri Tiilikaisen aloitteesta ns. pyöreän pöydän metsäkeskustelut koskien erityisesti metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista. Osana tätä prosessia Luonnonvarakeskuksessa ja Suomen ympäristökeskuksessa on laadittu metsien kestävää hakkuukertymää koskevaan keskusteluun tarkentavia skenaarioita. Skenaariotarkastelun keskeinen johtopäätös on, että puun käyttöä voidaan lisätä ja samalla turvata metsäluonnon monimuotoisuus. Tämä edellyttää, että olemassa olevia monimuotoisuuden edistämiskeinoja tehostetaan.

Muualla palvelussamme
Metsien monimuotoisuus ja suojelu
 

Muulla verkossa
Skenaariolaskelmiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen 2045 : Selvitys maa- ja metsätalousministeriölle vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategian valmistelua varten

LUKE: Hakkuukertymä ja puuston poistuma vuonna 2015

Biotalousskenaarioiden mukaisten hakkuiden vaikutukset metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin

 

Lisätietoja

Matti Mäkelä, ylitarkastaja 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162307  


Katja Matveinen, erityisasiantuntija 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162287