Suomen metsien kasvua ja kestävyyttä koskevat laskelmat

Suomessa metsävaratietoja kerätään säännöllisesti valtakunnan metsien inventoinneissa. Inventointeja on tehty 1920-luvulta lähtien. Osana inventointeja mitataan esimerkiksi metsien kasvua. Uusimpien inventointitulosten mukaan puuston vuotuinen kasvu on ollut noin 110 milj. kuutiometriä.

Kasvun lisäksi Suomessa tilastoidaan tarkasti metsistämme hakatun puun määrää. Toteutuneet runkopuun hakkuukertymät ovat olleet 2010-luvulla 60-70 milj. kuutiometriä.

Runkopuun hakkuukertymän lisäksi arvioidaan myös koko puuston poistumaa metsistä. Poistuma sisältää hakkuukertymän lisäksi metsään jäävän hakkuutähteen runkopuun sekä luontaisesti kuolleen runkopuun. Puuston vuotuinen kasvu Suomessa ylittää hakkuut ja luontaisen poistuman noin 25 miljoonalla kuutiometrillä. 

Myös Suomen metsien hiilinielua eli ilmakehästä metsiin sitoutuvan hiilidioksidin määrää sekä puuston biomassaan ja maaperään sitoutuneen hiilen määrää seurataan.

Toteutuneet hakkuukertymät

Hakkuukertymä on käsite, joka tarkoittaa Suomen metsistä hakatun runkopuun kokonaismäärää.  

Vuonna 2016 runkopuun hakkuukertymä oli yhteensä noin 70 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuukertymästä 88 % eli 62,1 miljoonaa kuutiometriä oli tukki- ja kuitupuuta. Loppu 8,2 miljoonaa kuutiometriä oli energiapuuta eli pientalojen käyttämää polttopuuta tai pieniläpimittaista runkopuuta, jota käytetään metsähakkeena lämpö- ja voimalaitoksissa. Metsäenergiaksi päätyvästä puusta runkopuu on siis mukana edellä mainitussa hakkuukertymän määrässä, mutta hakkuutähteet ja kannot eivät ole.

Suomen metsien puuston poistuma oli 85,7 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2016. Tämä puumäärä sisältää hakkuukertymän lisäksi metsään jäävän hakkuutähteen runkopuun sekä luontaisesti kuolleen runkopuun.

Suurimman kestävän hakkuukertymän käsite

Toteutuneen hakkuukertymän lisäksi Suomessa lasketaan arvioita suurimmasta kestävästä hakkuukertymästä. Suurinta kestävää hakkuukertymää arvioidaan myös tuleville vuosikymmenille. Suurin kestävä hakkuukertymä tarkoittaa hakkuiden ylärajaa silloin, kun metsätalouden kestävyyttä pidetään tavoiteltavana. Rajaa määritettäessä huomioidaan taloudellinen ja puuntuotannollinen kestävyys ottaen huomioon metsänhoitosuositukset ja tehdyt suojelupäätökset. Luonnonvarakeskuksen arvio kestävästä hakkuumahdollisuudesta ulottuu vuoteen 2040 saakka. Esimerkiksi arvio kestävistä hakkuumahdollisuuksista vuosille 2011-2020 on 81,4 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Vuoden 2016 hakkuukertymä oli koko maan tasolla 86 % kestävistä hakkuumahdollisuuksista. 

Hakkuukertymiä voidaan tarkastella erilaisissa skenaarioissa

Kestäviä hakkuumahdollisuuksia voidaan arvioida myös skenaariolaskelmilla. Luonnonvarakeskuksessa ja Suomen ympäristökeskuksessa laadittiin loppuvuodesta 2016 metsien kestävää hakkuukertymää koskevia laskelmia. Skenaariotarkastelun keskeinen johtopäätös on, että puun käyttöä voidaan lisätä ja samalla turvata metsäluonnon monimuotoisuus. Tämä edellyttää, että olemassa olevia monimuotoisuuden edistämiskeinoja tehostetaan.

Muualla palvelussamme
Metsien monimuotoisuus ja suojelu

Muulla verkossa

LUKE: Metsävarat ja metsäsuunnittelu

Skenaariolaskelmiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen 2045 : Selvitys maa- ja metsätalousministeriölle vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategian valmistelua varten

LUKE: Hakkuukertymä ja puuston poistuma vuonna 2016

Biotalousskenaarioiden mukaisten hakkuiden vaikutukset metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin

 

Lisätietoja

Matti Mäkelä, ylitarkastaja 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162307   etunimi.sukunimi@mmm.fi


Katja Matveinen, erityisasiantuntija 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162287   etunimi.sukunimi@mmm.fi