Metsien terveys

Suomessa metsien terveydentila on säilynyt toistaiseksi pääasiassa hyvänä. Merkittävämpiä tuhoja metsissä aiheuttavat hirvet, myyrät, juurikääpä, tuuli ja lumi. Viime vuosien aikana myös useat myrskyt ovat aiheuttaneet laajoja metsätuhoja.

Kirjanpainaja on aiheuttanut tuhoja erityisesti vanhoissa kuusikoissa Etelä-Suomessa. Kirjanpainajahyönteisten määrä onkin noussut yli riskirajojen laajalla alueella Etelä- ja Keski-Suomessa. Luonnonvarakeskus seuraa kirjanpainajan kannan kehitystä Suomen metsäkeskuksen avustuksella. Tähtikudospistiäinen on aiheuttanut ensimmäistä kertaa Suomessa laajoja tuhoja Porin Yyterin seudulla. Uusien tähtikudospistiäisen aiheuttamien tuhojen torjuntaa on tehty alueella valtion varoin vuosina 2011 ja 2012.

Metsäpalot on onnistuttu pitämään kurissa tehokkaalla palontorjunnalla. Ilmaston lämpeneminen ja maahamme kulkeutuvat tulokaslajit voivat lisätä metsien terveyteen kohdistuvia riskejä.

Metsiin kohdistuviin tuhoihin on varauduttu laatimalla varautumissuunnitelma, joka kattaa myrskytuhot, metsäpalot, lumituhot, kuivuuden ja pakkasen aiheuttamat tuhot, sekä ilmansaasteiden kaukokulkeuman ja maassamme ennen esiintymättömän kasvintuhoojan aiheuttamat tuhot.

Luonnonvarakeskus seuraa viranomaistehtävänään metsien terveydentilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia valtakunnallisesti apunaan Suomen metsäkeskus. Suomen metsäkeskus vastaa omalta osaltaan varautumisesta metsätuhoihin ja pelastuslaissa tarkoitetun virka-avun antamisesta.

Muutoksia metsätuholakiin

Lailla metsätuhojen torjunnasta pyritään varmistamaan, että metsänkäsittelyssä, puunkorjuussa ja puutavaran varastoinnissa ei heikennetä metsien terveydentilaa. Lakia valvoo Suomen metsäkeskus. Käytännössä lailla pyritään pitämään erityisesti kuorellisessa tuoreessa havupuutavarassa lisääntyvien kaarnakuoriaisten kannat riittävän alhaisina, jotta vakavia tuhoja ei pääsisi syntymään.

Tasavallan presidentti vahvisti 8.4.2016 metsätuholain muutoksen, jonka nojalla juurikäävän torjunta on jatkossa velvoittavaa. Laki tuli voimaan 18.4.2016. Velvoite koskee kivennäis- ja turvemaalla toukokuun alun ja marraskuun lopun välillä suoritettavia kasvatus- ja uudistushakkuita. Torjunta on metsän hakkaajan velvollisuus. Metsän hakkaajalla tarkoitetaan metsälain mukaan maanomistajaa tai silloin kun hakkuuoikeus on luovutettu toiselle taholle, hakkuuoikeuden haltijaa.

Samaan aikaan lakimuutoksen kanssa tulee voimaan valtioneuvoston asetus juurikäävän torjunnasta, jossa annetaan tarkemmat säännökset muun muassa juurikäävän leviämisen riskialueista, torjuntakohteista ja hyväksyttävistä torjuntamenetelmistä. Juurikäävän torjuminen on entistä tärkeämpää, sillä ilmaston lämpeneminen lisää ennusteiden mukaan juurikäävän aktiivisuutta Suomessa merkittävästi.


Muualla palvelussamme

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 14.4.2016: Juurikäävän torjunnasta on huolehdittava sulan maan aikana tehtävissä hakkuissa

Liite

Maa- ja metsätalousministeriön varautumissuunnitelma metsätuhoihin

Muualla verkossa

Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013)

Laki metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta (228/2016)

Valtioneuvoston asetus juurikäävän torjunnasta (264/2016)

Valtioneuvoston asetus puutavaran poiskuljettamista koskevasta aluejaosta (1309/2013)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus puutavaran poistamisen vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja omavalvontailmoituksesta (6/2014)

Suomen metsäkeskus: Toiminta metsätuhoissa

Luonnnonvarakeskus: Metsien terveys

 

Lisätietoja:

Sanna Paanukoski, ylitarkastaja 
MMM, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö 0295162449