Kansalle kotimaista kalaa!

23.1.2015

Sitoumuksen antajan tiedot

Sitoumuksen antaja: Maa- ja metsätalousministeriö

Sitoumuksen antajan yhteystiedot: Maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO

Sitoumuksen antajan tyyppi: Ministeriö

Sitoumuksen antajan toimiala: Julkinen hallinto ja maanpuolustus

 

Sitoumus

Sitoumuksen lyhyt kuvaus:

Kala on ravitsemuksellisesti hyvä vaihtoehto ja sen käyttö lisääntyy tasaisesti Suomessa. Nykyisin vain noin 26 % syödystä kalasta on kotimaista. Suurin osa suomalaisten syömästä kalasta on ulkomailta tuotua viljeltyä kalaa. Ulkomaisen kalan tuonnin arvo oli vuonna 2013 yli 400 miljoonaa euroa.

Ruoan ympäristövaikutus on suurin kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormituksesta. Lähtökohtaisesti lihan ja ulkomaisen kalan korvaaminen kotimaisella kalalla vähentää ilmastopäästöjä ja muita haitallisia ympäristövaikutuksia. Suomessa kasvatetun kirjolohen ”hiilipyrstönjälki” on keskimäärin vain kuudesosa naudanlihan hiilijalanjäljestä. Kalat pystyvät hyödyntämään ravinnon maalla kasvatettavia eläimiä huomattavasti tehokkaammin – yhdellä kilolla rehua pystytään tuottamaan kilo kalaa. Kalastus poistaa tehokkaasti vesistöihin joutuneita ravinteita. Viime vuonna ammattikalastajien saaliin myötä vesistöistä poistui miltei 800 tonnia fosforia ja 3 800 tonnia typpeä. Kalataloudella on myös merkittäviä aluetaloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Siksi haluamme lisätä kotimaisen kalan saatavuutta ja käyttöä.

Kotimaisen kalastetun kalan käytön lisääminen voidaan tehdä kestävästi. Monien elinvoimaisten luonnonkalakantojen kalastusta voidaan tehostaa kantoja vaarantamatta, edellyttäen että samalla huolehditaan uhanalaisten ja vaarantuneiden kalakantojen suojelusta. Kestävän kalastuksen periaatteet ja niiden edelleen kehittäminen on otettava huomioon sekä ammatti- että vapaa-ajan kalastuksessa. Alihyödynnettyjen kalojen kalastusta, jalostusta ja tuotteistamista kehittämällä on mahdollista saada merkittävä lisä kotimaisen kalan osuuteen syödystä kalasta. Kotimaisen kalan kysyntään voidaan laajemmin vastata kalanviljelyn avulla. Vesiviljelyä pidetään yhtenä kestävimmistä tavoista tuottaa ravintoa ja erilaisia raaka-aineita biopohjaisten tuotteiden valmistukseen. Vesieläinten ja -kasvien kasvunopeudet ovat moninkertaisia maalla kasvatettaviin kasveihin ja eläimiin verrattuna. Suomalaisen vesiviljelyelinkeinon nopea teknologinen ja osaamisen kehittyminen on tehokkaasti pienentänyt alan ympäristövaikutuksia. Elinkeinon kasvu kannustaa edelleen kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia ympäristötoimia ja -innovaatioita.

Kotimaisen proteiinituotannon lisääminen on tärkeä osa tulevaisuuden ruokaturvaa ja huoltovarmuutta.   Suomen biotalousstrategian yksi tavoite on vahvistaa huoltovarmuutta kasvattamalla proteiinituotantoa. Kalastus ja vesiviljely asemoituvat kestävinä ja resurssitehokkaina tuotantomuotoina sinisen biotalouden ytimeen. Samoin hallitusohjelman tavoitteet lähiruuan käytön edistämisestä sekä ruokapoliittisen ohjelman toteuttamisesta painottavat kotimaisen kalan alkutuotannon kehittämisen tärkeyttä.

Maa- ja metsätalousministeriö sitoutuu kehittämään edellytyksiä kotimaisen kalan alkutuotannolle ja jatkojalostukselle, jotta suomalaiset saisivat kestävästi ja vastuullisesti tuotettua kalaa ruokapöytiinsä.

Tavoitteena on kotimaisten kalatuotteiden tuotannon kasvattaminen kestävällä tavalla, kalavarojen tilan parantaminen, yhteistyön parantaminen kalataloussektorin sisällä ja muiden toimialojen, kuten lähiruokasektorin, kanssa sekä kalatalouteen liittyvien ristiriitojen hallinta. Lisäksi sitoumuksen mukaisilla toimilla edistetään kalaan ja kalastukseen liittyviä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.

 

Aloitusvuosi: 2015

Toimenpiteen kesto: 7 vuotta

Päätavoite: Resurssiviisas talous

Muut tavoitteet: Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat

 

Sitoumuksen tavoitteet:

1. Kotimaisen kalan osuuden lisääminen suomalaisten kulutuksessa

Mittari/tavoite: Kalan käytön omavaraisuusaste nousee nykyisestä 26 %:sta 40 %:iin
Mittari/tavoite: Kotimaisen kalan käyttö julkisissa hankinnoissa lisääntyy merkittävästi

Mittari/tavoite: Suomi muodostaa kilpailukykyisen toimintaympäristön kalatalouden alkutuotannolle

Tavoitteeseen pyritään luomalla edellytyksiä markkinaehtoiselle ja kestävälle tuotannon kasvulle vesiviljelyssä ja kaupallisessa kalastuksessa sekä vapaa-ajan kalastuksessa. Erityisesti pyritään edistämään nykyisin alihyödynnettyjen lajien käytön lisäämistä kuten haukea, särkikaloja, silakkaa, muikkua ja ahventa. Vesiviljelyn kestävää kasvua ja toimialan ympäristövaikutusten hallintaa edistetään Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyn Vesiviljely 2022 -strategian mukaisesti. Erityisenä painopisteenä on mahdollisuuksia luovan toimintaympäristön kehittäminen, uusien ympäristöystävällisten tekniikoiden ja toimintamallien sekä kalaterveyden ja hyvinvoinnin määrätietoinen edistäminen. Kalan alkutuotannon kehittämisessä korostuu myös toimialaan liittyvien ristiriitojen ja julkisuuskuvan parantaminen. Tähän vaikutetaan lisäämällä kalatalouteen liittyvien sidosryhmien vuoropuhelua sekä toteuttamalla toimenpiteitä ristiriitojen ehkäisemiseksi.

Maa- ja metsätalousministeriö sitoutuu käynnistämään Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuen avulla monivuotiset innovaatio-ohjelmat vesiviljelyn ja kalastuksen kasvun tukemiseksi. Ohjelmat toteutetaan verkostomaisen kehittämisen periaatteita noudattaen. Tavoitteena on alan keskeisten ongelmien ratkaiseminen sekä kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisympäristön muodostaminen elinkeinon, tutkimuksen, hallinnon ja ympäristöasiantuntijoiden yhteistyön kautta. Ohjelmien avulla vahvistetaan myös kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Itämeren ja Pohjoismaiden alueilla ja edistetään siten uusien innovaatioiden leviämistä ja tutkimusosaamista.

Maa- ja metsätalousministeriön tavoite on edistää ruokaketjun vastuullista toimintaa ja samalla edistää ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta. Kotimainen kala nostetaan vahvaksi osaksi kansallista ruokaketjua ja ruokapolitiikkaa.

2. Kalatalouden arvoketjun arvon lisäys

Mittari / tavoite: kalatalouden arvoketjun yritysten liikevaihto nousee nykyisestä 800 miljoonasta eurosta yli miljardiin euroon

Kalatalouden arvoketjun arvon kasvu voi tapahtua kalan käytön lisääntymisen, kalan arvostuksen sekä jalostusasteen nostamisen avulla.

Kotimaisen kalan käytössä mahdollisuuksia on tuotannon tason nostossa sekä tuotteiden arvon nostamisessa tuotteistamisen ja uudenlaisten tuotteiden jalostamisen kautta. Kalasta voidaan jalostaa elintarvikkeiden ja elämysten lisäksi korkea-arvoisia proteiineja, kalaöljyjä tai muita arvokkaita tuotteita. Erityisesti silakkasaaliimme hyödyntämisessä on paljon potentiaalia. Kalojen ja niiden jalostuksesta syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä on syytä kehittää määrätietoisesti. Lisäksi uudenlaista yrittäjyyttä on mahdollista luoda yhdistämällä kalataloutta muihin sektoreihin, kuten osaksi maaseudun yrittäjyysmalleja, matkailua tai terveys- hyvinvointipalveluita.

Tavoitteeseen pyritään suuntaamalla kehitystoimia uudenlaisten ja nykyistä helpommin valmistettavien kalatuotteiden kehittämiseen. Edistetään toimintamalleja kalatuotteiden saamiseksi mm. lähi- ja luomuruokaa arvostaville ryhmille sekä kalan terveyshyödyistä kiinnostuneille kuluttajille. Kotimaisen kalan käyttöä erityisesti julkisen sektorin ruokahuollossa ja muussa suurkeittiökäytössä pyritään edistämään mm. menekinedistämisen ja poliittisen vaikuttamisen avulla. Koko arvoketjua koskevan menekinedistämisen tulee tukea erityisesti kotimaisen alkutuotannon markkinointia. Vapaaehtoisten vastuullisuusjärjestelmien käyttöönoton avulla on mahdollista myös lisätä kalatuotteiden arvostusta ja arvoa.

Kehittämistoimenpiteitä suunnataan kalateollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen sekä kaloista saatavien lisäarvotuotteiden kehittämiseen edistämällä teknologian kehittämistä ja siirtoa sekä logistiikkaa ja arvoketjun yhteistyötä.

3. Kalavaroista huolehtiminen ja kalastuksen hyvinvointivaikutukset

Mittari/tavoite: Suomen kalavarat ovat elinvoimaiset, monimuotoiset ja tuottavat

Mittari/tavoite: Kalavarojen hoidon painopiste on siirtynyt kalojen istututtamisesta luontaisen lisääntymisen mahdollistamiseen

Mittari/tavoite: Suomessa on hyvät edellytykset vapaa-ajankalastuksen harrastamiselle

Vastuullisen ja kestävän kotimaisten pyyntiä kestävien luonnonkalakantojen käytön lisääminen edellyttää samalla vaarantuneiden ja uhanalaisten kalakantojen pyynnin rajoittamista, suojelua ja kantojen elvyttämistä. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyn kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian tavoitteena on kohentaa lohi- ja meritaimenkantoja. Kansallinen kalatiestrategia tähtää vaelluskalakantojemme luonnonlisääntymisen vahvistamiseen. Strategioiden mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta hyötyvät pitkällä aikavälillä niin ammatti- kuin vapaa-ajankalastajatkin sekä kalastusmatkailu.

Suomessa huomattava osuus syödystä kalasta kalastetaan itse. Vapaa-ajan kalastajia laskettiin vuonna 2012 olevan noin 1,5 miljoonaa. Vapaa-ajan kalastuksen kokonaissaaliista, 24,5 miljoonaa kiloa, valtaosa (77 %) päätyy ruokapöytiin. Arvokkaimmista kalalajeista, kuten lohikaloista ja kuhasta, ruokapöytiin päätyivät lähes kaikki. Ahvenista käytettiin lähes 80 prosenttia ja hauestakin runsaat 70 prosenttia.

Kalan ravitsemuksellisten terveysvaikutusten lisäksi kalastuksella on todettu olevan myös merkittäviä ja mitattavissa olevia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Vapaa-ajan kalastus tuottaa harrastajilleen sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Uusimmat tutkimukset tukevat aiempia tuloksia luonnon elvyttävästä ja aktivoivasta vaikutuksesta.

Maa- ja metsätalousministeriö sitoutuu käynnistämään Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuen avulla monivuotisen kalatalouden ympäristöohjelman kalavarojen tilan parantamiseksi. Ohjelma toteutetaan verkostomaisen kehittämisen periaatteita noudattaen vastaavalla tavalla kuin kalastuksen ja vesiviljelyn innovaatio-ohjelmat. Ympäristöohjelman tavoitteena on edistää kokonaisvaltaisesti ja parhaaseen tietoon perustuen kansallisen kalatiestrategian sekä keskeisten kunnostus ja muiden ympäristötoimien toteuttamista. Ministeriö vaikuttaa osaltaan siihen, että kunnostustoimien toteuttamiseen on käytettävissä riittävät resurssit. Tavoitteena on eri rahoitusvälineiden ja muiden toimijoiden yhdenmukainen ja toisiaan täydentävä toimintamalli.

 

Lisätietoja sopimuksesta

Mitä uutta sitoumuksessa on:

Määrätietoinen, sidosryhmät osallistava ja toimialarajat ylittävä lähestymistapa kotimaisten kalavarojen tilan parantamiseen sekä kotimaisen kalan tarjonnan parantamiseen. Kala nostetaan kiinteäksi osaksi ruokaketjukokonaisuutta sekä ruokapoliittista keskustelua ja vaikuttamista.

Verkkolinkki: www.mmm.fi