Usein kysytyt kysymykset metsähallituslain uudistamisesta


Metsähallitus-uudistus on herättänyt paljon keskustelua. Uudistuksen tarkoitus on, että valtion maat ja vedet tuottavat nyt ja tulevaisuudessa suomalaisille mahdollisimman paljon hyvinvointia. Tälle sivulle on kerätty vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. 

Yhtiöitetäänkö Suomen luonto?

Ei yhtiöitetä. Valtion maat ja vedet olisivat edelleen Metsähallitus-liikelaitoksen hallinnassa. 

Lailla perustettava valtion kokonaan omistama Metsähallitus-liikelaitoksen tytäryhtiö harjoittaisi metsätaloutta valtion mailla. Tätä varten yhtiöllä olisi oikeus käyttää metsätalouskäytössä olevia talousmetsiä liiketoiminnan harjoittamiseen. Tätä oikeutta se ei kuitenkaan voisi siirtää kolmannelle osapuolelle. Yhtiöstäkään ei voida myydä yhtään osaketta valtion ulkopuolisille tahoille ilman eduskunnan hyväksyntää ja lain muuttamista. 

Ovatko valtion maat ja vedet joutumassa lyhytnäköisen voitontavoittelun kohteeksi?

Eivät ole. Metsähallituksen tehtävänä on hoitaa, käyttää ja suojella valtion maa- ja vesiomaisuutta kestävästi. Kestävyyden keskeisiä elementtejä ovat ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Kestävyystavoitteiden saavuttamiksi Metsähallituksen toiminnot on suunniteltava ja sovitettava yhteen siten, että näihin kestävyyden vaatimuksiin voidaan vastata. Yhteiskunta tinkii voitoistaan, jotta monimuotoisuutta, työllisyyttä, metsien virkistys- ja retkeilykäyttöä sekä poronhoitoa ja saamelaiskulttuuria voidaan edistää.

Ryhdytäänkö luonnonsuojelukäyttöön varattuja alueita käyttämään liiketoimintaan?

Metsähallituksen hallinnassa olevat kansallispuistot, erämaa-alueet ja muut luonnonsuojelualueet tulevat säilymään suojelukäytössä ja ympäristöministeriön ohjauksessa. Tällä uudistuksella ei muuteta eduskunnan ja valtioneuvoston tekemiä luonnonsuojelua koskevia maankäyttöpäätöksiä.

Miten käy demokraattisen päätöksenteon?

Kestävää metsätaloutta harjoittaessaan yhtiön tulee ottaa huomioon metsähallituslain mukaiset yleiset yhteiskunnalliset velvoitteet, kuten luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja työllisyyden edistämisen sekä saamelaiskulttuurin ja poronhoidon vaatimukset. Eduskunta, ministeriöt ja Metsähallituksen hallitus tulevat ohjauksellaan varmistamaan, että valtion monikäyttömetsiä käytetään näitä velvoitteita kunnioittaen. Valtion maiden yhteiskunnallinen ohjaus säilyy entisellään.

Kansalaisilla ja sidosryhmillä on edelleen mahdollisuus vaikuttaa suoraan valtion talousmetsien käyttöön, kun alueellisia luonnonvarasuunnitelmia laaditaan.

Miksi yhtiöittäminen tehdään nyt?

EU:n hankintadirektiivi tulee voimaan huhtikuussa, minkä jälkeen valtio ei voi enää myöntää yksinoikeutta metsätalouden harjoittamiseen omalle yhtiölleen.

Mitä tapahtuu, jos Metsähallitusta ei yhtiöitetä?

Vaihtoehtoja olisivat: 1) lopetetaan valtion metsätalous, 2) siirretään metsätalousmaat perustettavan osakeyhtiön omistukseen (Ruotsin malli) tai 3) Metsähallitus luopuu nykymuotoisesta omaan lukuun harjoitetusta metsätaloudesta ja ryhtyy kilpailuttamaan alueellisia käyttöoikeussopimuksia (Kanadan malli). Nämä mallit ovat kaikki selkeästi heikompia kuin nyt eduskuntakäsittelyssä oleva hallituksen esitys.

Miksi lakiin ei tule pykäliä liittyen saamelaisten kotiseutualueen heikentämiskieltoon?

Lakiesitys ei sisällä saamelaisten asemaa heikentäviä muutoksia. Ehdotetun metsähallituslain 6 §:n mukaan Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu on sovitettava yhteen saamelaisten kotiseutualueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan. Ehdotetun valtion metsätalousosakeyhtiöstä annettavan lain 3 §:n mukaan yhtiölle annettavaa maa- ja vesiomaisuutta koskevaa käyttöoikeutta luovutettaessa ja sen ehtoja tarkistettaessa on huolehdittava, että Metsähallituksesta annettava lain 6 §:ssä tarkoitettujen yleisten yhteiskunnallisten ja 7 §:ssä tarkoitettujen muiden yhteiskunnallisten velvoitteiden toteuttaminen turvataan ja Metsähallituksen hyväksymiä luonnonvarojen käyttöä koskevia alueellisia suunnitelmia noudatetaan.

Saamelaisten kotiseutualueelle perustettavien neuvottelukuntien vuoksi esitys jossain määrin vahvistaa saamelaisten asemaa. Ehdotetut säännökset yhdessä saamelaiskäräjälaissa tarkoitetun neuvotteluvelvoitteen kanssa turvaavat riittävällä tavalla perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaisen saamelaisten oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Heikentämiskieltoa koskevien säännösten ottamiselle lakiin ei ole perustuslakiin liittyvää oikeudellista velvoitetta.

Mikä tarkoitus on kolmannella tase-erällä ja miksi yleiset vesialueet eivät ole julkisten hallintotehtävien taseessa?

Metsähallituksen hallinnassa olevassa maa- ja vesiomaisuudessa on alueita, jotka eivät ole selkeästi joko tuottovaateen alaista omaisuutta tai julkisiin hallintotehtäviin liittyviä kansallispuistoja tai suojelualueita. Tällaisia alueita ovat yleiset vesialueet (noin 2,2 milj. ha) ja Ylä-Lapin luontaistalousalueet (361 000 ha). Siksi on perusteltua ottaa Metsähallituksen uuteen avaavaan taseeseen uusi muun oman pääoman omaisuuserä. Jos näille omaisuuserille haluttaisiin tulevaisuudessa merkittävää liiketoimintakäyttöä, tulisi eduskunnan ensin päättää omaisuuserän siirrosta Metsähallituksen tuottovaateen alaiseen omaisuuteen. Myös nämä alueet pysyvät tiukasti valtion hallinnassa.

 

Uusi laki vanhan tilalle

Metsähallitus-liikelaitoksesta on tarkoitus säätää laki, joka korvaa jo vuoden 2011 alusta kumotun vanhan liikelaitoslain ja siihen perustuvan metsähallituslain. Uuden lain lähtökohtana on, että Metsähallituksen hallinnassa olevat valtion maa- ja vesialueet muodostavat kokonaisuuden, jota on tarkoituksenmukaista hoitaa yhdessä organisaatiossa.


Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Ville Schildt
p. 0295 16 2190, etunimi.sukunimi@mmm.fi
hallitusneuvos Vilppu Talvitie
p. 0295162417, etunimi.sukunimi@mmm.fi


Metsähallituksen hallinnassa on yli 12 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Tämä on lähes kolmannes Suomesta. (Kuva: Metsähallitus)