Kysymyksiä ja vastauksia koe-eläimistä

 

Kuinka paljon koe-eläimiä käytetään Suomessa?

Vuonna 2014 Suomessa käytettiin tieteellisiin tai opetustarkoituksessa tehtävissä toimenpiteissä yhteensä 145 542 eläintä. Toimenpiteellä tarkoitetaan sellaista eläimen käyttöä, josta aiheutuu sille vähintään neulanpistoon verrattavaa kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa. Muuten kuin toimenpiteissä käytettiin 142 600 eläintä. Muu käyttö tarkoittaa eläinten kasvattamista tai ylläpitoa tutkimuskäyttöä varten. Tilastoihin lasketaan muun käytön osalta vuoden aikana lopetetut eläimet. Muuta käyttöä on esimerkiksi käyttö, jossa eläimestä kerätään lopetuksen jälkeen kudoksia tutkimuksiin. Vastaavat luvut vuonna 2013 olivat 172 968 eläintä toimenpiteissä ja 109 645 eläintä muussa käytössä.

Mitä eläinlajeja Suomessa käytetään?

Vuonna 2014 toimenpiteissä käytetyistä eläimistä 42 % oli hiiriä, 36 % kaloja ja 12 % rottia. Lisäksi käytettiin muita jyrsijöitä, kaniineita, lintuja, lampaita, sikoja, nautoja, hevosia ja koiria. Suomessa ei käytetä lainkaan apinoita. 
Myös kotikoirien ja -kissojen käyttö tautigeenitutkimuksissa lasketaan mukaan koe-eläinten käyttötilastoon. Näistä eläimistä otetaan käytännössä yksi verinäyte tutkimusta varten. Vuonna 2014 tautigeenitutkimukseen osallistui 4099 koiraa ja 452 kissaa. 

Mihin tarkoituksiin eläinkokeita tehdään Suomessa?

Eniten eläimiä käytetään perustutkimuksen toimenpiteissä (111 096 eläintä vuonna 2014) sekä translaatio- ja soveltavassa tutkimuksessa (28 820 eläintä vuonna 2014). Lainsäädännön edellyttämiin kokeisiin ja esimerkiksi verituotteiden rutiinituotantoon käytettiin 3 623 eläintä, opetustarkoituksiin 1 738 eläintä ja lajien säilyttämiseen liittyviin tutkimuksiin 265 eläintä. 

Perustutkimuksessa suurin osa eläimistä käytetään biologisessa perustutkimuksessa sekä hermostoon, syöpätauteihin, immuunijärjestelmään tai muihin elimiin kohdistuvassa tutkimuksessa. Translaatio- ja soveltavassa tutkimuksessa eniten eläimiä käytetään ihmisen hermostollisten ja mielenterveydellisten sairauksien tutkimuksessa sekä eläinten tautien ja sairauksien tutkimuksessa. Translaatio- ja soveltavan tutkimuksen tavoitteena on yleensä sairauksien ehkäiseminen tai uusien lääkkeiden tai hoitomenetelmien kehittäminen. 
Eläinkokeita käyttävä tutkimus tapahtuu valtaosin yliopistoissa. Teollisuuden tarpeisiin tehtävää tutkimusta tehdään vain muutamissa laitoksissa.

Millaista kärsimystä eläimille kokeissa aiheutetaan?

Jokaisesta toimenpiteestä eläimelle aiheutuva kipu, tuska, kärsimys ja pysyvä haitta arvioidaan ennen toimenpidettä ja toimenpiteen jälkeen. Vakavaksi luokitelluissa toimenpiteissä käytettiin vuonna 2014 noin 5 % kaikista käytetyistä eläimistä: 5199 hiirtä, 1960 rottaa, 10 kania ja 2 sikaa. Vakavimmat toimenpiteet tapahtuivat syöpätautien ja hermoston toimintaa ja häiriöitä selvittävissä tutkimuksissa.

Kohtalainen -vakavuusluokassa käytettiin 43 569 eläintä (30 %), korkeintaan lievä-vakavuusluokassa 89 491 eläintä (61 %) ja ei toipumista -vakavuusluokassa 5 311 eläintä (4 %). Ei toipumista -vakavuusluokka tarkoittaa toimenpiteitä, jotka tehdään nukutetuille eläimille. Eläin ei herää toimenpiteen jälkeen, vaan se lopetetaan nukutuksen aikana.

Mitä tarkoitetaan eläinkokeiden vaihtoehtoisilla menetelmillä?

Koe-eläinten käytön eettiseksi ohjekoodiksi on niin Euroopassa kuin myös laajasti muissa kehittyneissä maissa muodostunut 3R-periaate (3Rs, Replacement, Reduction, Refinement). Periaatteet tarkoittavat eläinten käytön korvaamista, käytettävien eläinten vähentämistä ja menetelmien parantamista. 3R-periaate on otettu koe-eläimiä suojaavaan lainsäädännön lähtökohdaksi ja sitä on sovellettava kaikessa eläinten tutkimus- ja opetuskäytössä.

  • Korvaaminen: Eläinten käytön sijasta käytetään aina kun se on mahdollista tieteellisesti luotettavaa menetelmää tai testausstrategiaa, johon ei liity elävien eläinten käyttöä.
  • Vähentäminen: Eläinkokeissa käytetään sen tavoitteita vaarantamatta niin vähän eläimiä kuin on mahdollista.
  • Parantaminen: Eläinten kasvatuksen, säilytyksen ja hoidon sekä toimenpiteissä käytettävien menetelmien parantaminen siten, että eläimille mahdollisesti aiheutuva kipu, tuska, kärsimys tai pysyvä haitta vältetään tai että se vähennetään mahdollisimman vähäiseksi.

Mitä tarkoitetaan eläinkokeita korvaavilla menetelmillä?

Eläinkokeita korvaavissa vaihtoehtoisissa menetelmissä (replacement) käytetään yleensä ihmisistä tai eläimistä peräisin olevia kudosviljelmiä, hiivasoluja tai mikrobeja (in vitro -menetelmät). Teknisistä menetelmistä yleisimmin käytettyjä ovat erilaiset tietokoneohjelmat ja -simulaatiot (in silico -menetelmät). Korvaavia menetelmiä on kehitetty korvaamaan erityisesti kemikaalien ja lääkkeiden turvallisuus- ja toksisuustestauksessa käytettäviä eläinkokeita, joissa tutkimuskohde usein rajoittuu tiettyyn kudokseen tai elimeen. Esimerkiksi eläimille aiemmin tehdyt ihoärsytystestit on nykyisin korvattu muilla menetelmillä. Eläinkokeiden täydellinen korvaaminen on huomattavasti vaikeampaa sellaisissa tutkimuksissa, joissa tutkimuskohteena on koko eläin yksittäisen kudoksen tai elimen sijaan.