Hyppää sisältöön
Media

Hallituksen vastaus välikysymykseen suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 7.12.2022 16.01
Välikysymysvastaus

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen vastasi välikysymykseen suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa 7.12.2022.

(Muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Hallitus on sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään suomalaista maataloutta sekä varmistamaan ruokaturvan säilymisen kaikissa olosuhteissa.

Korona-pandemia sekä Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan ovat entisestään korostaneet omavaraisuuden ja varautumisen merkitystä. Kotimainen ruoantuotanto on koko Suomen huoltovarmuudelle ja kokonaisturvallisuudelle äärimmäisen tärkeä.

Me suomalaiset arvostamme kotimaisuutta ja olemme ylpeitä omasta puhtaasta ruoasta: Suomessa kulutetuista elintarvikkeista 80 prosenttia on kotimaisia. Myös kotimaisen elintarviketeollisuuden tuotanto perustuu suurelta osin kotimaisten maataloustuotteiden käytölle.

Kiitos näinä haastavina aikoina kuuluukin kaikille teille – puhtaan, kotimaisen ruoan tuottajat. Te takaatte suomalaisten ruokaturvan sekä vastaatte osaltanne suomalaisten kokonaisturvallisuudesta.

Arvoisa puhemies,

Maatalouden tilanne on haastava. Taustalla ovat maataloustuotannon pitkään jatkunut heikko kannattavuus, vuoden 2021 kasvukauden heikko sato sekä globaalien ruoka- ja panosmarkkinoiden lisääntynyt epävakaus, joka ilmenee suurina hintamuutoksina ja saatavuusongelmina. Esimerkiksi lannoitteiden saatavuus on heikentynyt ja hinnat ovat nousseet voimakkaasti vuoden 2021 syksystä lähtien.

Vaikka tuottajahinnatkin ovat nousseet, ne eivät ole nousseet tuotantokustannuksia vastaavasti.

Hallitus on ryhtynyt toimiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä:

Hallitus päätti keväällä mahdollisimman nopeasti toimeenpantavista maatalouden tukitoimista. Tästä noin 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketista yli 200 miljoonaa euroa kohdistuu suoraan ruoantuotantoon. Se on eurooppalaisessa mittakaavassakin hyvin merkittävä tukikokonaisuus. Toimeenpano alkoi välittömästi ja on nyt loppusuoralla:

-    Kesäkuussa Verohallinto maksoi maatalouden energiaverojen lisäpalautuksena noin 35 miljoonaa euroa.
-    Sika- ja siipikarja- sekä puutarhataloudelle maksettiin elo-syyskuussa runsaat 40 miljoonaa euroa.
-    Luonnonhaittakorvauksen yhteydessä tiloille maksettiin lokakuussa lähes 90 miljoonaa euroa ja loppuvuonna vielä 15 miljoonaa euroa; tuki kohdistuu laajasti eri tuotantosuunnille ja eri alueille.
-    Ensi vuoden puolelle jää maksettavaksi vielä noin 16 miljoonan euron tuki kotieläintiloille.

Maatalouden toimintaedellytyksiä on tuettu myös aikaisemmilla päätöksillä.  Hallitus alensi maatalouden sähköveron EU:n minimitasolle vuoden 2021 alusta alkaen.

Arvoisa puhemies,

Kannattava alkutuotanto on elintarvikehuollon turvaamisen perusedellytys. Tuotannon jatkuvuus ja uusien yrittäjien saaminen alalle edellyttää kannattavuuden kohenemista nykytilanteesta. Kannattavuutta voidaan joissain määrin edistää tilatason toimin, mutta pitkäjänteinen kannattavuuden turvaaminen edellyttää sitä, että markkinatuottojen osuus viljelijöiden kokonaistuloista on nykyistä suurempi.

Tarvitsemme siis oikeudenmukaisemman elintarvikemarkkinan, jossa alkutuottaja saa nykyistä suuremman osuuden. Tuottajahintojen on katettava tuotantokustannukset, ja on sanomattakin selvää, että työstä on saatava myös elanto. Lisäksi investoinnit on pystyttävä maksamaan kohtuuajassa.

Hallitus on edistänyt oikeudenmukaisempaa tulonmuodostusta esittämällä tiukennuksia vuonna 2019 voimaan tulleeseen elintarvikemarkkinalakiin. Esitys on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä. Lain tarkoituksena on turvata elintarvikeketjun heikoimmassa asemassa olevia toimijoita. Keskeiset ehdotukset koskevat sallitun maksuajan lyhentämistä, myymättä jääneiden tuotteiden palautuksia sekä elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtäviä.

Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on pyynnöstäni aloittanut selvityksen elintarvikesektorin kustannusindekseistä.

Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on aloittanut tutkimuksen, jossa selvitetään muun muassa kuluttajan maksaman hinnan jakautumista ketjun eri toimijoille.

Arvoisa puhemies,

Pitkäjänteistä näkymää maataloudelle luodaan myös EU:n maataloustukijärjestelmän kautta. Maatalous saa kaikkialla Euroopassa merkittävästi tukea, jota jaetaan yhteisten sääntöjen mukaisesti.  

Hallitus onnistui maatalouden EU-rahoitusneuvotteluissa, siitä kiitos myös pääministerille. EU-rahoitus nousi edelliseen kauteen verrattuna yli 360 miljoonalla eurolla. Kansallinen talousarviorahoitus pidetään hallituksen linjausten mukaan samalla tasolla kuin aikaisemminkin. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen EU- ja kansallisen rahoituksen yhteismäärä kuluvalla rahoituskaudelle on noin 2 miljardia euroa vuodessa. Rahoitusratkaisut turvaavat osaltaan tuotannon jatkamisedellytykset koko maassa.

Hallituksen EU-vaikuttaminen on ollut muutoinkin aktiivista. Itse tapasin viimeksi noin kaksi viikkoa sitten maatalouskomissaari Wojciechowskin löytääksemme ratkaisun uuden ohjelmakauden maksuaikataulujen varmistamiseksi.

Arvoisa puhemies,

Tulevaisuuden kestävä kasvu vaatii investointeja, niin myös maataloudessa. Uudella CAP-rahoituskaudella varoja kohdennetaan muun muassa maatilojen kilpailukyvyn kehittämiseen, tuotannon nykyaikaistamiseen, ympäristön tilan ja kestävän tuotantotavan parantamiseen sekä uusiutuvaan energiaan.

Hallitus lisäsi myös kevään huoltovarmuuspaketissa tukia energiainvestointeihin sekä biokaasutuotannon edistämiseen.  

CAP-suunnitelmassa tuetaan myös maaseudun laajakaistainvestointeja ja muita maaseudun elinvoimatoimia. Lisäksi sekä nuoren viljelijän aloitustukea että nuoren viljelijän täydentävää tulotukea vahvistetaan. Kaikki nämä luovat maatalousyrittäjyydelle tulevaisuudenuskoa.

Vastaaminen toimintaympäristön muutokseen ja kuluttajien arvoihin ovat jatkossa yhä tärkeämpi kilpailuvaltti ja kannattavuustekijä.

Ruoantuotanto on maailmanlaajuisesti edelleen riippuvainen fossiilisista tuotantopanoksista. Maataloudelle tuotantopanoksia valmistavalla teollisuudella onkin runsaasti potentiaalia ympäristöhaasteiden ratkaisussa. Hallitus on edistänyt fossiilipanoksista irtautumista muun muassa kohdistamalla huoltovarmuuspaketissa lisäresursseja ravinnekiertoon. Pidemmällä aikavälillä teollisuuden on mahdollistettava alalle irrottautuminen huoltovarmuutta heikentävästä fossiiliriippuvuudesta.

Toimintaympäristön ja kuluttajien arvojen muutokseen vastaaminen avaa ovia myös ruokaviennille. Siinä tarvitsemme yhä enemmän yhteisiä ponnistuksia kaikkien alan toimijoiden kesken.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on tehnyt nopeita ratkaisuja vaadittavista tukitoimista sekä koronakriisissä että energiakriisissä. Hallitus tunnisti maatalouden akuutin tilanteen jo varhaisessa vaiheessa viime keväänä ja oli ensimmäisiä EU-maita, joka suuntasi mittavan tuen monella eri välineellä maataloudelle ruokaturvan ja huoltovarmuuden takaamiseksi. Syksyn budjettiriihessä hallitus saattoi siten keskittyä päätöksiin, joilla energiakriisin seurauksia kompensoidaan kotitalouksille.

Hallitus seuraa maatalouden tilannetta koko ajan ja on valmis reagoimaan sen varmistamiseksi, että ruokaturva ei Suomessa missään tilanteessa vaarannu.

Antti Kurvinen