Hyppää sisältöön
Media

Hirvikanta tasaantumassa

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 7.3.2008 8.07
Tiedote -

Maa- ja metsätalousministeriö, Metsästäjäin Keskusjärjestö, riistanhoitopiirit ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ovat käsitelleet nykyistä hirvitilannetta. Neuvotteluissa käytiin läpi syksyn 2007 metsästyksen tulos ja hirvikannan sekä hirvivahinkojen kehitys riistanhoitopiireittäin. Hirvikannan tiheystavoitteet on pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta pääosin saavutettu ja tavoitteena on nyt pyrkiä pitämään hirvikanta mahdollisimman vakaana.

Viime vuosien aikana hirvikantaa on pienennetty määrätietoisesti metsästäjien toimesta ja kanta on nyt asettunut 90-luvun puolivälin tasolle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi, että talvehtivan hirvikannan koko on 80 000 – 92 000 yksilöä. Tämä tarkoittaa noin 2,8 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Valtakunnalliseksi hirvitalousaluekohtaiseksi tiheystavoitteeksi on asetettu 2 – 4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti, joten valtakunnallisesti tavoite on saavutettu. Alueellista vaihtelua esiintyy kuitenkin yhä.

Viime vuosien voimakkaan kannan leikkauksen seurauksena hirvien talvikantaa on onnistuttu pudottamaan vuosituhannen vaihteen 150 000 hirven tasosta nykyiseen reiluun 80 000 yksilöön. Viime syksyn vielä varsin suuren hirvisaaliin (62 200 hirveä) jäljiltä hirvikanta on toivotulla tasolla.

Erityisesti hirvikolarit ovat kääntyneet voimakkaaseen laskuun. Vuosituhannen vaihteen jälkeen hirvikolarien määrä on pudonnut lähes puoleen eli 1600 kolariin. Liikennemäärien 3 – 4 prosentin vuotuisesta kasvusta huolimatta hirvien aiheuttamat liikennevahingot ovat nyt määrältään 90-luvun puolivälin tasolla.

Myös hirvien aiheuttamat metsävahingot vähenivät viime vuodesta. Koska metsävahinkokorvauksia voi hakea kolmen vuoden aikana vahingon toteamisesta, saattaa kahden edellisen vuoden nykyistä tiheämmän hirvikannan aikana syntyneitä vahinkoja kuitenkin vielä tulla korvattavaksi.

Keskusteluissa todettiin, että valtakunnallisesti hirvikannan suuruudessa ei näyttäisi olevan enää erityistä leikkaamistarvetta. Tarkemmat pyyntilupamäärät ja saalistavoitteet täsmentyvät, kun riistanhoitopiirien koordinoimat sidosryhmäneuvottelut on käyty.

Neuvotteluissa käsiteltiin myös muita hirvieläimiä. Varsinkin valkohäntäpeuran metsästystä on syytä lisätä voimakkaasti eräillä alueilla, jotta kannan kasvu saadaan pysäytettyä.
Metsäkauriin osalta todettiin kannan kasvun tyrehtyneen ja näyttää siltä, että ilveskannan vahvistuminen näkyy selkeimmin metsäkauriskannan kehityksessä.

Lisätietoja:
apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 040 735 3173
tutkija Jyrki Pusenius, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh. 0400 529 865