Hyppää sisältöön
Media

Suurpetojen aiheuttamat porovahingot kasvamassa poikkeuksellisen suuriksi

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 20.9.2007 8.40
Tiedote -

Poronhoitoalueen TE-keskusten mukaan maasuurpetojen aiheuttamat porovahingot olivat alkuvuonna 1,65 miljoonaa euroa. Viime vuonna vastaavana ajankohtana vahingot olivat 1, 051 miljoonaa euroa. Vahinkojen määrä on kasvanut 57 prosenttia. Vahinkojen suuren ja odottamattoman kasvun vuoksi ministeriö ei pysty maksamaan korvauksia porovahingoista kahdesti vuodessa. Korvauksia maksetaan vasta vuoden 2008 alkupuolella, kun kaikki vuonna 2007 aiheutuneet vahingot ovat tiedossa. Mikäli vahinkoja syntyy loppuvuonna yhtä paljon, on mahdollista, että vahinkoja ei voida korvata täysimääräisesti. Alkuvuoden (1.1.-30.6.2007) osalta korvauksia haettiin kaikkiaan 2 822 suurpedon tappamasta porosta. Vahingot ovat kasvaneet eniten Lapin TE-keskuksen alueella, jossa korvauksia haettiin 2 155 porosta. Määrä on lähes yhtä paljon kuin vuonna 2006 yhteensä. Syynä ovat erityisesti ahmojen aiheuttamat vahingot eräiden pohjoisten paliskuntien alueella. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden ahmojen aiheuttamat vahingot lisääntyivät 91 prosenttia. Maa- ja metsätalousministeriön on ollut mahdoton ennakoida tällaista vahinkokehitystä, koska ahmakanta ei ole kasvanut lainkaan moneen vuoteen. Porovahinkojen määrät jäivät vuosina 2003 ja 2004 alle miljoonan euron. Vuonna 2005 porovahinkoja maksettiin 1,75 miljoonaa ja 2006 jo 2,1 miljoonaa euroa. Metsästyksestä ja vahinkojen estämisestä huolimatta suurpetojen aiheuttamien vahinkojen arvioidaan olevan tänä vuonna 3 miljoonaa euroa. Vahinkojen määrä ei ole ollut yhtä suuri kertaakaan viimeisten 20 vuoden aikana. Metsästyslain (87 §) mukaan suurpetojen aiheuttamat porovahingot korvataan talousarvion rajoissa valtion varoista. Samoista varoista maksetaan myös suurpetojen muun muassa maataloudelle, koirille, liikenteelle ja mehiläistarhaukselle aiheuttamat vahingot, joita on vuosittain noin 0,2 miljoonaa euroa. Aikaisempina vuosina vahingot on korvattu täysimääräisesti ja korvaukset porovahingoista on maksettu kahdesti vuodessa.

Suden, karhun ja ilveksen aiheuttamia vahinkoja pystytään poronhoitoalueella vähentämään metsästyksellä. Ahmakanta ei nykyisellään hitaan lisääntymisensä ja suhteellisen vähälukuisen kantansa vuoksi kestä verotusta. Käytännössä lupia ahman metsästykseen ei ole myönnetty vuoden 1983 jälkeen. Tämä johtuu erityisesti niin sanotusta Bernin sopimuksesta Suomelle tulevista velvoitteista.

Maa- ja metsätalousministeriö tulee selvittämään syyn, miksi ahmojen aiheuttamat vahingot ovat kasvaneet poikkeuksellisesti. Tulevana talvena sekä ensi vuonna ministeriö seuraa vahinkojen kehitystä erityisesti Lapin TE-keskuksen alueella. Tietoa hyödynnetään valmisteilla olevassa ahmakannan hoitosuunnitelmassa.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. (09) 160 52283, 040 733 6229
ylitarkastaja Sami Niemi, puh. (09) 160 53374, 0400 238 505