Hyppää sisältöön
Media

Ensi vuonna energiakasveja viljellään 5 prosentilla Suomen pelloista

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 18.1.2007 12.30
Tiedote -

Energiakasvien viljelyala on ensi vuonna viisi prosenttia Suomen peltopinta-alasta, jos suunnitellut laitosinvestoinnit toteutuvat ajallaan. Näin arvioi maa- ja metsätalousministeriön työryhmä, joka on selvittänyt peltobiomassan, liikenteen biopolttonesteiden ja biokaasun tuotantoa ja käyttöä Suomessa. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa tänään ministeri Juha Korkeaojalle.

Peltopohjaisen biomassan hyödyntäminen energiana on edistynyt huomattavasti työryhmän toimikautena, vuosina 2003-2006. Peltoenergiakasvien viljelyala on kasvanut 17 000 hehtaariin. Työryhmän tavoitteena on ruokohelven viljely 100 000 hehtaarilla vuonna 2015.

Ruokohelven käyttö suurissa voimalaitoksissa onnistuu seospolttona. Ongelmana työryhmä näkee sopivien murskaus- ja sekoituslaitteiden hankinnan sekä ruokohelpin kuljetuksen. Pienemmissä polttolaitoksissa työryhmä suosittelee kehittämään ruokohelven pelletöintiä ja briketöintiä. Ruokohelven viljelyssä pahin pullonkaula on suuri sadonkorjuuhävikki.

Työryhmän toimiaikana EU:n energiakasvitukeen on saatu muutoksia, muun muassa öljykasvien energiakäyttö omalla tilalla on helpottunut. Viljelijöiden neuvontaan on panostettu ja ympäristövaikutuksia on selvitetty. Ruokohelpi on jatkossakin tukikelpoinen kasvi kaikissa päätukijärjestelmissä. Uudessa ympäristötukijärjestelmässä ruokohelpeä voi viljellä myös luomutiloilla tavanomaisilla viljelymenetelmillä.

Lähitulevaisuudessa ruokohelven rinnalle tulee yhä enemmän myös muita energiakasveja, kuten bioetanolin raaka-aineeksi viljeltävä vilja sekä biodieselin tuotannossa käytettävät öljykasvit.

Kiinnostus lannasta ja biojätteestä tuotetun biokaasun ja siitä jalostetun sähkö- ja lämpöenergian tuottamiseen on selvästi kasvanut jaoston toimikautena. Työryhmän selvityksen mukaan tilan sisäisellä kierrolla toimiva biokaasulaitos kannattaa rakentaa vain suurille kotieläintiloille, jotka käyttävät paljon ostoenergiaa.

Kokeiluhankkeita viljojen olkien käyttöön biopolttoaineena on käynnistynyt. Työryhmän mukaan viljojen suorakylvön yleistyminen puoltaisi oljen hyötykäytön lisäämistä.

Biokaasu on ympäristövaikutusten kannalta paras nykyisistä liikennebiopolttoaineista. Kotimaisen polttoaine-etanolituotannon käynnistämiseksi on meneillään useita laitoshankkeita. Ensimmäinen biodieseliä uudella tekniikalla valmistava laitos on käynnistymässä tänä vuonna. Työryhmä arvioi, että etanolilaitosten tarvitseman viljaraaka-aineen tuotanto lisää energiakasvien viljelyalaa merkittävästi.

Työryhmän mukaan nyt käyttöön otettavat biopolttoainelaitokset ovat välivaihe ennen toisen sukupolven laitoksia. Näissä tulevaisuuden laitoksissa on mahdollista valmistaa muun muassa erilaisten kaasutustekniikoiden avulla biopolttoaineita käyttäen puupohjaisten raaka-aineiden lisäksi myös peltopohjaisia materiaaleja.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousneuvos Taina Vesanto, p. (09) 1605 4240, 040 740 9415
ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, p. (09) 1605 3396, 040 546 9065
erityisavustaja Jouni Lind, p. (09) 1605 3302, 050 521 3305