Hyppää sisältöön
Media

Koskinen ja komissaari sopivat Etelä-Suomen kansallisen tuen seitsemäksi vuodeksi

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 21.11.2013 11.06
Tiedote -

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja maatalouskomissaari Dacian Cioloş neuvottelivat tänään Etelä-Suomen kansallisia maataloustukia koskevasta hallituksen esityksestä ja eräistä siihen kytköksissä olevista asioista Brysselissä. Neuvotteluissa päästiin poliittiseen sopimukseen tukia koskevasta kokonaispaketista.

Sopimus kattaa poikkeuksellisen pitkän jakson, eli koko EU:n maatalouspolitiikan seuraavan ohjelma- ja rahoituskauden 2014-2020. Ensimmäisiä konkreettisia komission päätöksiä saavutetun sopimuksen eri osa-alueista odotetaan ensi vuoden alkupuolella.

− Nyt saavutettu kokonaisratkaisu Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkosta on tärkeä osa koko tulevan ohjelmakauden tukivalmistelua. Loppuvuoden aikana ja ensi vuoden alussa ratkaistaan yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa vielä monta eri viljelijätukien tärkeää periaatetta ja rahoituselementtiä, joilla luodaan pitkäaikainen, ennustettava, tehokas ja hallinnoltaan järkevä tukikokonaisuus, ministeri Koskinen toteaa tyytyväisenä.

Nykyisen Etelä-Suomessa maksetun kansallisen ns. 141-tuen kausi päättyy tämän vuoden lopussa. Hallitus toimitti komissiolle esityksen Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkosta lokakuun alussa. Esityksessä otettiin huomioon uudistuva EU-maatalouspolitiikka ja Suomelle aiempaa paremmin sopivat EU-tukivälineet. Uusi yhteisölainsäädäntöön perustuva oikeusperusta Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen jatkolle on hyväksytty toimielimissä ja sitä sovelletaan vuoden 2014 alusta lähtien.

Ratkaisun keskeiset elementit:
Etelä-Suomen kansalliset tulotuet pysyvät nykyisen tasoisina ja muotoisina vuoden 2014 ajan. Vuodesta 2015 otetaan käyttöön nykyistä korkeammat EU:n kokonaan rahoittamat tuotantosidonnaiset tuet. Korotuksesta suurin osa kohdistetaan Etelä-Suomen maidon- ja naudanlihan, lampaiden ja vuohien sekä tärkkelysperunan ja avomaan vihannesten tuotannolle, jolla korvataan näiden tuotannonalojen kansallinen tuki. Kansallinen tulotuki vastaavasti alenee tässä yhteydessä noin 62,9 miljoonan euron tasolta noin 29,2 miljoonaan euroon. Vuodesta 2015 lukien nykymuotoista kansallista tulotukea Etelä-Suomessa maksettaisiin sika- ja siipikarjataloudelle ja puutarhatuotannolle. Tuen määrä alenee 17,40 miljoonaan euron tasolle vuonna 2020.

EU:n tuotantoon sidottujen tukien osuus Suomen kokonaistukipotista vuonna 2015 on 20 prosenttia, josta se tulevan rahoituskauden lopulla alenee 18 prosenttiin. Koska korkeammat EU:n tuotantosidonnaiset tuet rahoitetaan leikkaamalla EU:n kokonaan rahoittamaa hehtaaritukea, Suomi tekee osana maaseudun kehittämisohjelmaa esityksen epäsuotuisten alueiden tuen korotuksesta noin viidellä eurolla hehtaaria kohti.

Maatalouden rakenteen parantamista koskevien ehdotusten osalta vahvistettiin, että komissio voi valtiontukimenettelyssä hyväksyä Suomen ehdotukset tuotantorakennusten peruskorjausten helpottamisesta ja usean viljelijän yhteishakkeen korotetusta investointituesta. Myös nuorille viljelijöille voidaan kohdistaa nykyistä enemmän aloitustukea. Suomi voi jatkaa nykyistä luopumistukijärjestelmää vuoden 2018 loppuun saakka.

Epäsuotuisten alueiden tuen osalta neuvotteluissa sovittiin, että Suomi voi osana tulevaa maaseudun kehittämisohjelmaa jatkaa epäsuotuisten alueiden tuen kansallista lisärahoitusta, josta merkittävä osa kohdistuu kotieläintalouden tukemiseen. Suomen ehdotus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi toimitetaan komissiolle vuoden 2014 alussa.

Pohjoisen tuen järjestelmästä sovittiin, että pohjoisen tuen maksuvaltuuksia korotetaan 24 miljoonaa euroa vuodessa. Korotus kohdennetaan nautojen, lampaiden ja uuhien tukeen. Pohjoisen tuen järjestelmään tehdään ensi vuoden aikana myös eräitä muita teknisempiä muutoksia.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Risto Artjoki, p. +358 295 162 254
maatalousneuvos Kari Valonen, p. +358 295 162 269
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Jari Koskinen