Hyppää sisältöön
Media

Kansallinen metsäohjelma 2015 uudistaa metsäalaa

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 31.1.2008 9.26
Tiedote -

Kansallinen metsäohjelma 2015 on valmistunut. Ohjelma sisältää metsäpoliittiset linjaukset, jotka käsitellään valtioneuvostossa periaatepäätöksenä helmikuun lopulla ja valtion rahoituskehysten osalta maaliskuun kehysriihessä. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan johtama laajapohjainen metsäneuvosto hyväksyi esityksen uudeksi Kansalliseksi metsäohjelmaksi kokouksessaan 25.1.2008.

Uusi vuoteen 2015 ulottuva Kansallinen metsäohjelma nojaa metsiemme monipuolisiin mahdollisuuksiin toimeentulon lähteenä ja maamme korkeatasoisen metsäosaamisen hyödyntämiseen. Suomi haluaa jatkossakin olla kestävän metsätalouden ja -osaamisen edelläkävijä. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa erityisesti talouden ja tuotannon globalisaatio, Venäjän puutullit, ympäristökysymysten korostuminen ja väestörakenteen muutos ovat suuria haasteita, on koko metsäalan uudistuttava. Ohjelman linjausten mukaisesti avaintekijöitä ovat osaamisen jalostaminen uusiksi kilpailukykyisiksi tuotteiksi ja palveluluiksi, kotimaisen puun käytön merkittävä lisääminen ja metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistaminen. Metsien energia- ja ilmastohyödyt nostetaan voimakkaasti esille.

Uusia tuotteita ja palveluita

Uusia asiakaslähtöisiä tuotteita ja palveluita on mahdollista kehittää käyttämällä puuta ja sen ainesosia muun muassa bioenergian, kemikaalien tai lääkkeiden tuotantoon sekä luomalla entisten tuotteiden pohjalta pidemmälle jalostettuja tuotteita ja palveluketjuja. Perhemetsätalouden kannattavuus paranee jatkossa paitsi perinteisten tukki- ja kuitupuun myynnin, myös energiapuun myynnin sekä luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan avulla. Tulevaisuudessa myös metsien hiilinielu voi olla kaupan tai vuokrauksen kohde. Metsiin perustuvaa yritystoimintaa monipuolistetaan edistämällä muun muassa luontomatkailun, luonnontuotteiden hyödyntämisen ja metsäpalveluyrittäjyyden mahdollisuuksia. Valtiovalta edistää metsien hyödyntämiseen perustuvien arvoketjujen syntymistä rahoittamalla tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä pienten ja keskisuurten yritysten investointeja.

Lisää kotimaisen puun käyttöä

Kotimaisen puun käyttöä pyritään nostamaan 10–15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tämä vaatii nopeita toimenpiteitä. Ajantasaisen metsävaratiedon hyödyntäminen, metsäomistajien monipuolinen neuvonta ja palveluiden kehittäminen, kannustavat veroratkaisut ja uusien metsänomistusmuotojen edistäminen ovat keskeisimpiä metsänomistajia kannustavia toimia. Lähivuosina valtiovallan on investoitava kaikentasoisten teiden rakentamiseen ja ylläpitoon sekä rautateihin. Metsäalalle tarvitaan myös lisää työvoimaa lisääntyvien hakkuiden ja metsänhoitotöiden suorittamiseen sekä metsäenergian tuotantoon ja puutuoteteollisuuden tarpeisiin. Koulutuksen kehittäminen niin mitoituksen, sisällön kuin joustavien koulutusmuotojen osalta on välttämätöntä.

Metsien monipuolistuva käyttö – puun jatkojalostus ja energiatuotanto, metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja virkistyskäyttö, metsien toiminen hiilinieluna – edellyttävät runsaita ja karttuvia puuvaroja. Metsien kasvutavoitteeksi vuoteen 2015 mennessä asetetaan vähintään 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuston nykyinen ikäluokkajakauma edellyttää voimakasta panostusta metsien hoitoon kasvun nostamiseksi. Taimikonhoidon ja nuoren metsän harvennuksen sekä kunnostusojitusten tavoitteita on korotettu huomattavasti ja samalla korostetaan metsänuudistusalojen parempaa hoitoa. Kannusteena lisätään kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisia tukia.

Monimuotoisuutta ja metsäenergiaa

Metsien monimuotoisuuden turvaaminen vaatii lisätoimia etenkin Etelä-Suomessa. Rinnan Kansallinen metsäohjelma 2015:n kanssa on valmisteltu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008–2016. METSO käsitellään valtioneuvostossa yhtä aikaa Kansallinen metsäohjelma 2015:n kanssa ja sen linjaukset ovat mukana Kansallisessa metsäohjelmassa ohjelman monimuotoisuustoimenpiteinä. METSO-toimintaohjelma käsittää monipuolisen, vapaaehtoisiin keinoihin perustuvan toimenpidevalikoiman sekä kunnianhimoisen rahoitusohjelman.

EU:n tavoitteet uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ovat Suomelle haasteellisia, mutta tarjoavat metsäalalle monia mahdollisuuksia. Kansallinen metsäohjelma 2015:ssä metsähakkeen käyttö on tarkoitus kolminkertaistaa nykyisestä. Sekä tämän että muiden puuperäisen energian käyttötavoitteiden saavuttaminen edellyttää monien hallinnonalojen ja yksityisen sektorin toimenpiteitä. Metsäohjelmaa valmisteltaessa on tehty yhteistyötä keväällä valmistuvan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun kanssa.

Rahoitusta useasta ministeriöstä

Kansallinen metsäohjelma 2015 on edeltäjäänsä Kansallinen metsäohjelma 2010:tä leimallisemmin useiden ministeriöiden ohjelma. Ohjelman lisärahoitustarve on maa- ja metsätalousministeriölle vuosittain keskimäärin 40 miljoonaa euroa, ympäristöministeriölle 15–65 miljoonaa euroa, liikenne- ja viestintäministeriölle 160 miljoonaa euroa sekä eri hallinnonalojen tutkimusrahoitukseen 70 miljoonaa euroa. Lisäksi työvoima- ja elinkeinoministeriön yritysrahoituksella ja opetusministeriön koulutusmäärärahoilla on keskeinen merkitys ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa.

Toteutuessaan Kansallinen metsäohjelma 2015:llä on arvioidaan olevan seuraavia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia: metsäsektorin tuotannon arvo kasvaisi 500–700 miljoonaa euroa vuodessa, kantoraha- ja energiapuutulot lisääntyisivät 400–500 miljoonaa euroa vuodessa, valtion verotulot kasvaisivat noin 200 miljoonaa euroa vuodessa, luontomatkailun arvonlisäys 200 miljoonaa euroa vuodessa, ja alan työpaikkoja tulisi lisää 5 000 hengelle verrattuna tilanteeseen, jossa ohjelman toimenpiteitä ei olisi käytössä.

Kasvavat metsät ja puurakentaminen torjuvat ilmastonmuutosta sitomalla hiilidioksidia, ja puu korvaa fossiilisia energialähteitä pienentäen kasvihuonekaasupäästöjä. Metsien monimuotoisuuden suotuisa kehitys vakiintuu METSOn toimeenpanon myötä.

Ohjelmaluonnoksesta saaduissa lausunnoissa kannettiin huolta hyviksi koettujen tavoitteiden saavuttamiseksi esitettyjen toimenpiteiden ja rahoituksen riittävyydestä. Luontojärjestöt ilmaisivat huolensa metsätalouden tehostamistoimien ja monimuotoisuuden turvaamistoimien tasapainoisesta toteuttamisesta. Tasapaino vaatisi varmuutta monimuotoisuustoimien rahoituksen lisäämisestä vähintäänkin METSO-esityksen mukaisesti. Suomen luonnonsuojeluliitto jätti ohjelmaan eriävän mielipiteen.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
valtiosihteeri Jouni Lind, puh. (09) 160 53323, 050 521 3305;
osastopäällikkö Aarne Reunala, puh. (09) 160 53350, 0400 437 222;
pääsihteeri Marja Kokkonen, puh. (09) 160 52923, 040 524 6267