Hyppää sisältöön
Media

Sorkka- ja kavioeläinten pienteurastamoiden teurasmäärät nousevat ja lihantarkastus helpottuu
Pienyrittäjien toimintaa helpotetaan

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 16.6.2016 14.01
Tiedote

Kotieläiminä pidettäviä sorkka- ja kavioeläimiä saa jatkossa teurastaa pienteurastamoissa huomattavasti aiempaa enemmän. Naudan, sian, hevosen, lampaan ja vuohen suurin sallittu teurastusmäärä viisinkertaistuu 1 000 eläinyksiköstä yhteensä 5 000 eläinyksikköön (ey) vuodessa, kun maa- ja metsätalousministeriön laitosasetuksen muutos astuu voimaan 1.7.2016. Tämän jälkeen pienteurastamossa voi teurastaa vuodessa esimerkiksi 5 000 täysikasvuista nautaa tai hevosta (1 ey), 25 000 sikaa (0,20 ey) taikka 50 000 lammasta tai vuohta (0,10 ey). Siipikarjan pienteurastamoiden rajaa on tarkoitus korottaa syksyllä.

Pienet teurastamot voivat hyötyä pienteurastamon määritelmän laventamisesta, sillä Suomi on saanut pienille toimijoille rakenteellisia helpotuksia EU-lainsäädännön vaatimuksista. Toisaalta pienteurastamon voi olla välttämätöntä tehdä rakenteellisia muutoksia, jos se lisää teurastusmääräänsä huomattavasti. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira arvioi teurastamot tapauskohtaisesti.

Laitosasetuksen muutoksessa on myös selvennetty nykykäytäntöä, jonka mukaan lihantarkastus voidaan pienteurastamoissa suorittaa myös jäähdyttämössä. Lisäksi asetuksessa on otettu käyttöön EU-lainsäädännön mahdollistama siipikarjan ja kanien ruhojen ja elinten eräkohtainen yhdistäminen lihantarkastuksessa, mikä helpottaa pienteurastamoiden toimintaa.

Asetusmuutos helpottaa teurastamoiden ja pienteurastamoiden hyväksymistä riistan käsittelylaitoksiksi. Jatkossa hirven ruhon saa katkaista kahteen osaan nylkemisen ja elinten irrotuksen jälkeen, ennen lihantarkastusta. Edellytyksenä on, että katkaisu voidaan tehdä hygieenisesti. Helpotus on kohdistettu erityisesti laitoksiin, joissa huonekorkeus ei riitä kokonaisen hirven käsittelyyn. Myös poroteurastamot voivat hyödyntää tätä helpotusta. Muutos lisännee tarkastetun hirvenlihan saamista lihanjalostuslaitosten raaka-aineeksi.

Lisäksi asetuksessa on muun muassa helpotettu toimintojen ajallista erottamista ja lievennetty käsienpesualtaiden hanojen vaatimuksia. Toimijoiden hallinnollista taakkaa helpottaa myös se, että kaupallisissa asiakirjoissa ei jatkossa tarvitse ilmoittaa alkuperämaata, jos tieto löytyy pakkausmerkinnöistä.

Asetusmuutoksella toteutetaan hallitusohjelman mukaista normienpurkua. Asetusmuutosten tavoitteena on edistää erityisesti pienyrittäjien toimintaedellytyksiä ilman, että elintarviketurvallisuus vaarantuu.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Anna-Maija Grönlund, eläinlääkintöylitarkastaja, p. 0295 162 208 (ei tavoitettavissa 20.6.–11.7.)
Marjatta Rahkio, eläinlääkintöneuvos, p. 0295 162 102
Maaria Hackzell, eläinlääkintöylitarkastaja, p. 0295 162 422 (riista) (ei tavoitettavissa 17.6.)
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Eläimet ja kasvit Lähiruoka Riista Ruoka ja maatalous