Hyppää sisältöön
Media

Tulevaisuuden kuluttaja haastaa koko ruokajärjestelmän

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 18.6.2010 8.34
Tiedote -

Ruoka-alan kasvu, kilpailukyky ja tulevaisuus perustuvat kuluttajien tarpeisiin vastaamiseen. Kansallista ruokastrategiaa pohtineen työryhmän mielestä kulutuksen erilaistumisen ja kuluttajien muuttuvien tarpeiden ymmärtäminen edellyttävät uutta vuoropuhelua, yhteistyötä ja kumppanuuksia kuluttajien, kaupan, ruokapalvelujen, teollisuuden ja alkutuotannon kesken.

Viestintä ruokaan liittyvistä ominaisuuksista, kuten alkuperästä ja vastuullisuuden eri ulottuvuuksista, nousee yhä tärkeämmäksi. Kuluttajan toivomaa valinnanvaraa lisää luomuruuan, paikallisen ruuan ja pk-yritysten tuotteiden pitäminen mukana tarjonnassa. Ruokastrategiaryhmä luovutti Huomisen ruoka -raporttinsa tänään maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle.

Ilmastomuutos vaikuttaa ruuan tuotannon edellytyksiin eri puolilla maailmaa. Työryhmä katsoo, että ilmastomuutoksen vaikutukset meillä ja muualla, Suomen runsaat luonnonvarat ja erityisesti puhdas vesi sekä korkean tason osaaminen mahdollistavat ruuantuotantomme arvon kaksinkertaistumisen tulevina vuosikymmeninä. Kasvu koostuu sekä viennin kasvusta että siirtymisestä korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää huolenpitoa luonnonvaroista sekä panostamista huippuluokan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja osaamiseen.

Maatalouden riippuvuutta tuontivalkuaisrehusta ja tuontienergiasta on työryhmän mielestä tarpeen vähentää. Maataloudessa korostetaan Suomen suhteelliseen luonnonvaraetuun perustuvaa kilpailukykyä, mikä toimii pohjana myös tulevien ympäristöohjelmien suunnittelulle. Suomen maataloudelle on tärkeää jatkossakin turvata EU:n vahva yhteinen maatalouspolitiikka ja sen riittävä rahoitus.

Ylipainosta on muodostunut merkittävin ruokaan liittyvä terveysriski. Strategiaryhmä katsoo, että varhaiskasvatuksella ja koululla on keskeinen rooli ruokaan liittyvän tiedon ja osaamisen levittäjänä ja siten terveelliseen syömiseen kannustajana. Kiinnostus ruokaan ja tieto sen ominaisuuksista, alkuperästä ja valmistamisesta johtaa terveellisempään ruokailuun. Riittävän ajan varaamisen rauhalliseen ateriointiin niin ulkona kuin kotona syömisessä johtaa ruokailun parempaan rytmitykseen ja sitä kautta painonhallintaan.

Jotta ruokaan liittyvää politiikkaa ja erilaisia toimia koordinoitaisiin entistä tehokkaammin, työryhmä esittää ruokapoliittista ministeriryhmää ja sen alaisia virkamieselimiä ruoka-asioiden hoitoon valtionhallinnossa. Jatkossa pyritään aikaisempaa isompien kokonaisuuksien hallintaan siten, että ruokaan liittyvät politiikat toimivat samaan suuntaan ja yhteisesti asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Voimavarat kohdennetaan pirstaleisen kehittämisen ja osaoptimoinnin asemesta laajempiin hankkeisiin. Siten myös julkisen ohjauksen rooli ruokajärjestelmässä selkeytyy ja johdonmukaistuu.

Ruokastrategian työryhmän puheenjohtajana toimi vuorineuvos Simo Palokangas, varapuheenjohtajana johtaja Teija Andersen Fazerilta ja jäseninä puheenjohtaja Juha Marttila MTK:sta, pääsihteeri Sinikka Turunen Suomen Kuluttajaliitosta, johtaja Risto Pyykönen S-ryhmästä, ravitsemustutkija Patrik Borg, professori Sirpa Kurppa MTT:stä sekä toimitusjohtaja Marko Parkkinen Seedi Oy:stä. Työryhmän sihteerinä toimi MMT Kaisa Karttunen.

Lisätietoja:
ruokastrategian työryhmän puheenjohtaja, vuorineuvos Simo Palokangas, p. 0400 521 697
varapuheenjohtaja, johtaja Teija Andersen, Fazer, p. 0400 507 241
Raportit saatavissa ruokastrategian nettisivuilta: www.mmm.fi/ruokastrategia

Sirkka-Liisa Anttila