Ilmastonmuutoksen vaikutukset otettava huomioon jokapäiväisessä toiminnassa
- Suomella on hyvät edellytykset sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Meillä on totuttu säätilojen suuriin vaihteluihin, yhteiskunnan rakenteet ovat toimivia ja suomalaiset ovat tiedostavia ja vastuuta kantavia, painotti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio avatessaan keskustelutilaisuuden kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian päivittämisestä.
Ilmastonmuutokseen kannattaa Husu-Kallion mukaan varautua ennakolta yhteiskunnan eri tasoilla ja toimialoilla. Näin voidaan vähentää ilmastonmuutoksen haittoja ja toisaalta hyödyntää sen mahdollisuuksia.
Kansallisen sopeutumisstrategian päivityksen keskeinen linjaus on, että ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointi ja niiden huomioiminen on oltava mukana toimialojen jokapäiväisessä suunnittelussa, päätöksenteossa ja toiminnassa. Tärkeä väline tässä työssä on ilmastoriskien arvioinnin ja hallinnan edistäminen. Käytännönläheisen sopeutumistiedon ohella yleistä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta tulee lisätä. Tietoa ja viestintää tarvitaan myös siksi, että kansalaiset entistä paremmin pystyisivät omassa arkielämässään ottamaan huomioon ja varautumaan erilaisiin ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin.
Ilmastonmuutoksen ja sopeutumistoimenpiteiden mahdollisuuksia pitäisi arvioida ja hyödyntää entistä paremmin. Sopeutumiseen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet, kuten tuotteet, teknologia ja osaaminen, voivat olla mahdollisuus vihreän talouden edistämiseksi. Tulevaisuudessa korostuu tarve arvioida ja ottaa paremmin huomioon ilmastonmuutoksen suorien seurauksien lisäksi kansainväliset heijastevaikutukset, jotka voivat välittyä Suomeen esimerkiksi kaupan, raaka-aineiden hintojen ja kansainvälisen politiikan kautta.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tunnetaan, hillinnän ohella tarvitaan sopeutumista
Kansallisesta sopeutumisstrategian toimeenpanosta tehdyn arvioinnin mukaan ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tunnetaan aiempaa paremmin. Merkittävä osa vuoden 2005 sopeutumisstrategiassa esitetyistä toimialakohtaisista sopeutumistoimista on käynnistetty, ja mukaan on saatu uusia toimijoita. Tärkeä sopeutumisstrategian toimeenpanoa tukeva väline on ollut vuosina 2006-2011 toteutettu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tutkimusohjelma (ISTO), jossa tuotettua sopeutumistietoa on hyödynnetty sekä kansallisen tason että alueellisten ja paikallisten sopeutumistoimien suunnittelussa.
Arvioinnin mukaan keskeisiä kehittämiskohteita jatkossa ovat muun muassa ilmastonmuutokseen sopeutumisen huomioon ottavat ohjauskeinot, yhteistyö yli hallintorajojen ja –tasojen sekä alueellisen ja paikallisen tason sopeutumistyön edistäminen. Tutkimuksessa sopeutumista pitäisi tulevaisuudessa tarkastella laajempana yhteiskunnallisena kysymyksenä.
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n uusin raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillinnän ohella tulevaisuudessa tarvitaan myös sopeutumistoimia. Nykytahtiin kasvavat kasvihuonekaasupäästöt voivat johtaa vuoteen 2100 mennessä maapallon keskilämpötilan kohoamiseen 3-5 astetta viime vuosikymmenten tasoon verrattuna. Vaikka päästöt onnistuttaisiin kääntämään nopeaan laskuun jo noin vuonna 2020, globaali lämpötila nousisi silti noin yhden asteen. Sopeutumistoimien laajuus onkin tulevaisuudessa vahvasti riippuvainen ilmastonmuutoksen hillinnän onnistumisesta.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Jaana Kaipainen, p. 029 516 2270
suunnittelija Sonja-Maria Ignatius, p. 029 516 2378
metsäneuvos Heikki Granholm, p. 0400 774298
