Suurpetojen poikkeuslupien myöntäminen kokonaan riistanhoitopiireille

Asetusmuutos toteuttaa hallitusohjelman tavoitetta saada joustavuutta suurpetopolitiikkaan sen varmistamiseksi, etteivät suurpedot aiheuta kohtuuttomasti ongelmia tai turvattomuutta maaseudun asumiselle ja elinkeinotoiminnoille. Asetusmuutoksen keskeisin tarkoitus on nopeuttaa suurpetolupahakemusten käsittelyä ja näin ollen parantaa kansalaisten asemaa petoeläinten aiheuttamien ongelmien ratkaisemisessa. Hidas lupaprosessi haitallisesti käyttäytyvien petojen poistamisessa on herättänyt runsaasti kritiikkiä viime aikoina.

Asetusmuutos toteuttaa myös hallitusohjelman tavoitetta uudistaa keskushallintoa siirtämällä toimeenpanotehtäviä ministeriöistä alue- ja paikallishallinnolle. Maa- ja metsätalousministeriön ydintehtäviin ei kuulu yksittäisten poikkeuslupien myöntäminen.

Poikkeuslupia voidaan myöntää haitallisesti käyttäytyvien ja turvallisuutta uhkaavien tai erityisen merkittävää vahinkoa tai sen uhkaa aiheuttavien suurpetojen tappamiseksi. Tämä edellyttää kuitenkin, että muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole löydettävissä ja suojelusta poikkeaminen ei huononna lajin suojelutasoa. Haitallisesti käyttäytyviksi ymmärretään yleisesti sellaiset yksilöt, joiden arkuus ihmistä tai ihmistoimintoja kohtaan on tavanomaista pienempi. Poikkeusluvat koskevat pääasiassa tilanteita, joissa suurpedot pelottelusta huolimatta toistuvasti liikkuvat ihmisasutuksen läheisyydessä esimerkiksi etsimässä helppoa ravintoa.

Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa suurpetojen poikkeuslupien myöntämistä myös jatkossa asettamillaan määräyskirjeillä. Kirjeissä määrätään pyyntilupien myöntämisen edellytyksistä ja menettelystä sekä asetetaan suurimmat sallitut saalismäärät, jotka perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta saatuihin tutkimustietoihin ja arvioon kestävästä verotuksesta.

Asetusmuutos tulee väistämättä vaikuttamaan alueellisesti suurpetokantoihin, sillä muutos tulee lisäämään vahinkoperusteisten lupien käyttöä paikallisesti kokonaiskiintiön puitteissa. Muutoksen tavoitteena on kuitenkin ensisijaisesti kohdentaa suurin piirtein nykyisen suuruinen suurpetokantojen metsästys aiempaa tarkemmin akuuttia vahinkoa ja uhkaa aiheuttaviin yksilöihin. Ministeriön määräyskirjeiden avulla populaatiotasolla tapahtuva vaikutus pidetään neutraalilla tasolla.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 040 735 31 73
ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 040 733 62 29