Julkisen vallan tiedostettava alueuudistuksen vaikutukset ruokahankintoihin ja aluetalouteen

Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristö, maaseutupolitiikan maaseudun elinkeinot ja osaaminen -verkosto ja harvaan asutun maaseudun -verkosto ottavat yhdessä hallituksen Lähiruokaohjelman kanssa kantaa sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista ruokapalveluihin, lähituotantoon ja aluetalouteen. Yhteisessä kannanotossa painotetaan, että erityistä huomiota tulee kiinnittää uudistuksen vaikutuksista julkisiin ruokapalveluihin.

Yhteisessä kannanotossa esitetään muun muassa, että kunta- ja maakuntapäättäjien tulee kiinnittää erityistä huomiota uudistuksen vaikutuksista oman alueensa ruokapalveluihin ja etsiä yhdessä kestäviä ratkaisuja niiden turvaamiseksi.

Kannanotossa peräänkuulutetaan maakunnilta aktiivista otetta oman alueensa yritystoiminnan ja lähituotannon edistämiseksi, muun muassa tunnistamalla keinot pk-yritysten mukaan pääsyyn hankintaprosesseihin ja kirjaamalla ne hankintastrategioihin ja -ohjeisiin.

Kannanotossa esitetään, että mikäli isoja, maakunnan konserniohjauksessa olevia tuotantokeittiö -yhtiöitä perustetaan, tulee osakassopimuksiin kirjata hankintojen yksilöiminen, etenkin lähiruuan osalta. Yhtiöjärjestykseen tulee kirjata yhtiön ja ruokapalveluiden merkitys oman alueen taloudellisten tavoitteiden toteutumiseksi. Konserniohjeessa tulee myös linjata omistajien strategisten päätösten noudattamisesta yhtiön toiminnassa, esimerkiksi lähialueen tuotannon ja yrittäjien mahdollisuuksien parantamisesta.

Kannanotossa peräänkuulutetaan myös paikallisten joustavien ratkaisujen mahdollistamista lainsäädännössä.

Kannanoton taustalla uusi hankintalaki ja alueuudistus

Julkisilla elintarvikehankinnoilla on merkittävä kansantaloudellinen rooli. Ruokahankintojen osuus 35 miljardin euron julkisten hankintojen vuosittaisesta arvosta on 350 miljoonaa euroa. Tästä summasta keskimäärin 15 prosenttia kohdistuu oman maakunnan ja 65 prosenttia muiden kotimaisten elintarvikkeiden hankintaan.

Tämän vuoden alusta voimaan tullut uusi hankintalaki muuttaa julkista hankintamenettelyä erityisesti siinä, että hankintojen kynnysarvot nousevat huomattavasti ja hankintalain soveltamisalan ulkopuolella olevien niin sanottujen pienhankintojen määrä kasvaa. Pienhankintoja on arvioiden mukaan toteutettu vuosittain yli 100 000 kappaletta, aiemman 30 000 euron rajan mukaan. Monelle pienelle yritykselle pienhankinnat voivat muodostaa merkittävän osan yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa pk-yritysten menestymisen kilpailutuksissa ja pääsemisen toimittajiksi hankintayksiköille. Edellytyksenä on, että lakia sovelletaan pk-yritysten osallistumismahdollisuudet hyödyntävällä tavalla, lisäten markkinoiden vuoropuhelua.

Käynnissä oleva alueuudistus muuttaa kuitenkin monia julkisen hankinnan toimintoja, kuten kuntien tuottamia ruokapalveluja. Tällä hetkellä kunta tuottaa ruokapalveluja sekä päiväkoteihin, kouluihin, henkilöstöruokalaan että terveyskeskuksiin ja hoivayksiköihin. Tulevan sote- ja maakuntauudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut, mukaan lukien niihin liittyvä ruokahuolto, siirtyvät kunnilta maakunnille. Uudistuksen myötä kuntiin jäävä ateriapalveluyksikkö jää kovin pieneksi ja ruokapalveluiden tuottaminen omana kunnan toimintana asettaa paikoin suuria haasteita.

Lisätietoja:

Christell Åström, Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristön puheenjohtaja, etunimi.sukunimi@mmm.fi, puh. 029 516 2030

Heidi Valtari, maaseutupolitiikan maaseudun elinkeinot ja osaaminen -verkosto, etunimi.sukunimi@utu.fi, puh. 0400 487 160

Tytti Määttä, maaseutupolitiikan harvaan asutun maaseudun -verkosto, etunimi.sukunimi@vaala.fi, puh. 0400 855 920

Kirsi Viljanen, hallituksen Lähiruokaohjelma, etunimi.sukunimi@mmm.fi, puh. 040 509 8986