Kalojen VHS-tartunta levinnyt uudelle alueelle
Ensimmäinen, erittäin todennäköinen VHS-tautitapaus on todettu länsirannikolla, Uudenkaupungin pohjoispuolella Pyhämaassa. Aikaisemmin VHS-tautia on todettu Ahvenanmaalla ja Kotkan edustalla Pyhtäällä. Tauti todettiin omistajan lähettämissä näytteissä. Kliiniset oireet ja ensimmäiset laboratoriotulokset viittaavat vahvasti VHS-tautiin, mutta lopullinen varmistus saadaan noin viikon kuluttua. Mikäli VHS-tauti varmentuu, laitoksen ympärille tullaan asettamaan rajoitusalue. VHS-tauti ei tartu ihmisiin, eikä oireettomien kalojen elintarvikekäytölle ole esteitä.
Kevät on paitsi VHS-taudin myös kalakuljetusten sesonkiaikaa. Maa- ja metsätalousministeriö kehoittaa kaikkia kalanviljelylaitoksia noudattamaan ministeriön elintarvike- ja terveysosastolta 4.4.2003 lähetettyä kirjettä kalankuljetuskaluston desinfioinnista. Erittäin tärkeätä on saada merialueen laitoksilla esiintyvä tautikierre katkaistuksi ja estää taudin leviäminen sisävesiin. Kirjolohi on VHS-taudille herkin laji, ja kokemusten mukaan kuolleisuus vaihtelee olosuhteiden mukaan vähäisestä jopa 40 prosenttiin.
Suomessa VHS-tautia todettiin ensimmäisen kerran keväällä 2000 ruokakalalaitoksella Ahvenanmaalla sekä kahdella laitoksella Pyhtäällä. Taudin hävittämiseksi kaikki nämä laitokset tyhjennettiin ja desinfioitiin nopeasti valtion kustannuksella. Tavoitteena oli uuden taudin hävittäminen heti epidemian alkuvaiheessa. Näissä laitoksissa VHS-tautia ei ole todettu sen jälkeen.
Seuraavan kerran tautia todettiin loppuvuodesta 2000 Pyhtäällä uudella laitoksella, ja tällöin arveltiin virusta esiintyvän mahdollisesti laajemminkin. Keväällä 2001 tautia todettiinkin neljällä uudella laitoksella Ahvenanmaalla ja yhdellä laitoksella Pyhtäällä, ja keväällä 2002 jo 12 uudella laitoksella Ahvenanmaalla. VHS-taudin leviämistä ehkäistään kalojen ja mädin siirtorajoituksin sekä kalojen kuljetuskaluston desinfiointimääräyksin Ahvenanmaan ja Pyhtään rajoitusalueilla.
VHS-taudin nopea leviäminen on osoitus siitä, että nykyiset toimintamallit elävän kalan siirroissa ovat riskialttiita kalatautien leviämisen kannalta. Maa- ja metsätalousministeriö ei enää katso tarkoituksenmukaiseksi määrätä merialueella laitoksia tyhjennettäviksi, vaan on päättänyt panostaa kokonaisvaltaisen VHS-vastustusohjelman rakentamiseen ja vapaaehtoisten tuotantokatkosten aikaansaamiseen. Syksyllä 2002 ministeriö kutsui koolle VHS-taudin vastustusohjelmaa suunnittelevan työryhmän, jonka tavoitteena on suunnitella konkreettisia toimia VHS-taudin hallintaan saa-miseksi ja sen hävittämiseksi laitoksista mahdollisimman nopeasti. Yhtä aikaa suunnittelun kanssa ministeriö myös toteuttaa niitä toimia, jotka katsotaan kiireellisiksi. Tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella tauti on mahdollista hävittää laitosten tuotantokatkoksilla, sekä pitämällä kalojen ikäluokat erillään.
Lisää tietoa VHS-taudista ja sen vastustamisesta löytyy internetosoitteista http://www.mmm.fi/el/art/taudit/tau/vhs.html ja http://www.mmm.fi/el/art/vhs/vhs.html
Lisätietoja:
Eläinlääkintöylitarkastaja Riitta Rahkonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 160 53280
Apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 160 53337
Läänineläinlääkäri Tapio Palmu, Länsi-Suomen lääninhallitus, p. 0205 172025
Tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Christine Ek-Kommonen, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos, virusdiagnostiikka, p. (09) 393 1925
> http://www.mmm.fi/el/art/vhs/vhs.html
