Hyppää sisältöön
Media

Karhujen pyyntilupien painotus Keski- ja Länsi-Suomeen

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 18.6.2013 12.28
Tiedote -

Maa- ja metsätalousministeriö esittää alkavalle metsästysvuodelle 132 karhun kaatokiintiötä, joka on neljä vähemmän kuin viime vuonna. Karhukannan säätelyssä käytetään nyt ensimmäistä kertaa verotusennusteita, jotka on laatinut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Verotusennusteita on aiemmin käytetty muun muassa ilvesten kaatokiintiöiden laatimisessa.

Verotusennusteissa arvioidaan, minkälaisella metsästyksen aiheuttamalla verotuksella kanta lähtee nousuun, kääntyy laskuun tai pysyy ennallaan. Nyt ehdotettu karhun kaatokiintiö pitäisi RKTL:n ennusteen mukaan karhukannan ennallaan. Tuoreen RKTL:n arvion mukaan Suomessa elää yhteensä vähintään 1560–1680 karhua. Asetuksella ei vastaisuudessa rajoiteta karhuille vahinkoperusteilla myönnettyjen lupien määrää, koska niitä on aiempina vuosina haettu ja käytetty niin vähän.

Karhun metsästys on siis jatkossa kannanhoidollista eli sen avulla pyritään varmistamaan, että karhuja esiintyy tasaisesti sopivissa elinympäristöissä koko maassa, jolloin millekään alueelle ei aiheudu kohtuutonta painetta ylitiheän karhukannan vuoksi. Kannanhoidolla pyritään myös vähentämään karhujen aiheuttamia vahinkoja, joista suurin osa tapahtuu porotaloudelle poronhoitoalueella. Karhun tappamia poroja löydettiin viime vuonna yhteensä 589.

Lupien määrää painotetaan Keski- ja Länsi-Suomeen, jossa karhukanta on kasvanut huomattavasti. Poronhoitoalueelle kohdennetaan yhteensä enintään 42 karhun kiintiö siten, että itäiselle poronhoitoalueelle tulee 30 kiintiötä ja läntiselle 12. Vakiintuneen kannanhoitoalueelle, jossa kanta on vähentynyt eniten, esitetään 45 karhun kiintiö. Levittäytymisvyöhykkeellä kiintiö on 36 ja kehittyvän kannan hoitoalueella 9. Muutos on merkittävä, sillä levittäytymisvyöhykkeelle määrä on kaksinkertainen viime vuoteen nähden ja kehittyvän kannan alueelle kolminkertainen.

Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin, jonka metsästystä säädellään EU:n luontodirektiivissä. Direktiivi kieltää karhujen tahallisen pyydystämisen ja tappamisen paitsi jos ne aiheuttavat erityisen merkittäviä vahinkoja. Suomessa karhukanta on riittävän suurella tasolla, jotta sitä voidaan kansallisesti säädellä kannanhoidollisella metsästyksellä. Poikkeusluvat karhunkaatoon myöntää tarkkaa harkintaa käyttäen Suomen riistakeskus.

Ehdotettu karhunkaatokiintiö lähetettiin lausunnoille 18.6. Ehdotus perustuu karhukannan hoitosuunnitelmaan, joka on vahvistettu vuoden 2007 alussa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Jussi Laanikari, ylitarkastaja, p. 040–733 6229
Janne Pitkänen, ylitarkastaja, p. 040–867 2667

Jari Koskinen