Karhun pyyntimäärää vähennetään

Maa- ja metsätalousministeriö 26.6.2012 12.59
Tiedote -

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut karhukiintiön 1.8. alkavalle metsästysvuodelle 2012-2013. Kokonaiskiintiö on 136 karhua (viime vuonna 263). Suurin sallittu saalismäärä on pienempi kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) arvioima kestävä verotusmäärä 160 karhua.

Parin viime vuoden aikana karhukannan kasvu on saatu taittumaan sallitun suuremman metsästyspaineen avulla. Kanta on nyt 20 % alempi kuin viime vuonna ja vuoden 2009 tasolla. Jotta karhukannan metsästys olisi jatkossakin kestävää, suurinta sallittua saalismäärää vähennetään tulevalle metsästysvuodelle. Karhukannan hoitosuunnitelman mukaisesti tavoitteena on kannan levittäytyminen entistä tasaisemmin maan eri alueille.

Itä-Suomen vakiintuneen karhukannan hoitoalueella kannan kasvu on saatu pysäytettyä, minkä johdosta kiintiö on viime vuotta pienempi. Suurin sallittu saalismäärä on 60 karhua, joka on lähes sama kuin RKTL:n arvioima kestävä verotus.Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla karhuja arvioidaan olevan enemmän kuin viime vuonna. Tälle n.s. levittäytymisvyöhykkeelle suurinta sallittua saalismäärää lisättiin kolmella karhulla lausuntokierroksen seurauksena. Alueen maksimikiintiö on siten 18 karhua.

Kehittyvän kannan hoitoalueella Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pirkanmaan maakunnissa sallitaan enintään kolmen (3) karhun metsästys. Pohjois-Suomessa kiintiömetsästyksen saalismäärät ovat 30 karhua itäiselle poronhoitoalueelle ja läntiselle poronhoitoalueelle 10 karhua. Lisäksi erityisen merkittävien vahinkojen tai turvallisuusuhkan estämiseksi voidaan myöntää poikkeuslupia 15 karhulle. Näiden osalta lupien myöntämistä ei ole rajoitettu alueellisesti.

RKTL:n maaliskuussa ministeriölle toimittaman arvion mukaan Suomessa elää vähintään 1330-1445 karhua. Vuotta aiemmin vastaava arvio oli 1660-1780. Arvio karhukannasta perustuu petoyhdyshenkilöiden vuonna 2011 ilmoittamiin havaintoihin. Arviossa keskitytään ilmoitettuihin pentuehavaintoihin, joita kirjattiin vuonna 2011 yhteensä 705 (vuotta aiemmin 1000).

Suomen suurpetopolitiikka nojaa hoitosuunnitelmiin, jotka toimivat työkaluina eri intressien yhteensovittamisessa. Karhukannan hoitosuunnitelman peruslinjauksena on, että maa on jaettu erilaisiin kannanhoitoalueisiin, joissa kantaa hoidetaan erilaisilla tavoitteilla ja siten myös poikkeuslupien määrä suhteessa kantaan on erilainen eri alueilla. Suurin sallittu saalismäärä ei ole määrä, joka tulisi saavuttaa, vaan se on maksimimäärä, joka Suomen riistakeskuksen pitää ottaa huomioon lupaharkinnassaan. Ennen päätöksen tekemistä tulee vielä tapauskohtaisesti harkita, löytyykö muuta tyydyttävää ratkaisua ja haittaako metsästys suotuisan suojelutason säilyttämistä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 040 733 6229
ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. 040 867 2667

Jari Koskinen