Kasvintuhoojat uhkaavat ruuan tuotantoa ja luonnon monimuotoisuutta

Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2020 15.56
Tiedote

Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus avasivat YK:n kansainvälisen kasvinterveysvuoden kansallisesti 22.1.2020 yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Helsingissä.

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous julisti Suomen maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta vuoden 2020 kansainväliseksi kasvinterveysvuodeksi joulukuussa 2018. Kasvinterveysvuoden avajaiset pidettiin Roomassa 2.12.2019. Kansallisesti maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus avasivat teemavuoden yhdessä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa 22.1.2020 Helsingissä.

Terveet kasvit ovat elämän edellytys. Kansainvälisen teemavuoden päätavoite on lisätä tietämystä kasvinterveyden merkityksestä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, edistää ja vahvistaa kansallisia sekä kansainvälisiä hankkeita ilmastonmuutoksesta johtuvien kasvintuhoojien vähentämisessä.

Hyvän kasvinterveyden ylläpitäminen on yhteinen asia

”Hyvän kasvinterveyden ylläpitäminen Suomessa on yhteinen hanke, jonka onnistumiseen jokainen suomalainen voi vaikuttaa. Maa- ja metsätalousministeriö näkee teemavuoden aloitteentekijänä kasvinterveyden ymmärryksen lisäämisen erittäin tärkeänä tulevaisuuden kannalta. Meidän päättäjien rinnalla kasvintuotannon toimijoilla ja metsäalan edustajilla on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa kasvinterveyden tilaan Suomessa ja estää kasvintuhoojien pääsy maahamme”, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Myös lainsäädäntö on valjastettu tukemaan kasvinterveyden edistämistä Euroopan unionin alueella. Kasvinterveyslainsäädäntö uudistui 14.12.2019, kun EU:n kasvinterveysasetusta alettiin soveltaa kaikissa EU-maissa. Kansallinen kasvinterveysterveyslaki täydentää EU:n yhteistä lainsäädäntöä. Muutokset näkyvät parhaiten kasvipassin käytön laajentamisessa ja omavalvonnassa sekä kasvien tuontiin liittyvien säännösten tiukentamisessa. Esimerkiksi tietyille kasveille on asetettu tuontikielto, kunnes niiden kasvinterveydelliset riskit on arvioitu. Lainsäädäntö ulottuu niin yritysten kuin kuluttajien toimintaan.

Kasvinterveys vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan

”Kasvinterveys on yhteiskunnallisesti tärkeä asia, sillä kasvintuhoojat saavat pahimmillaan aikaan huomattavan suuria vahinkoja. Esimerkiksi Italiassa kasvitaudin aiheuttama oliivipuiden tuhoutuminen vaikutti oliivituotannon lisäksi myös oliivinviljelijöiden toimeentuloon. Maailmanlaajuisesti ajatellen kasvitaudeista aiheutuu vuosittain noin 200 miljardin euron kulut ja kasvintuhoojien takia menetetään 20–40 prosenttia sadosta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa nälänhätää”, erityisasiantuntija Ralf Lopian maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.

Kasvintuhoojat voivat aiheuttaa huomattavia taloudellisia tappioita ja heikentää sadon määrää ja laatua uhaten ruoan saatavuutta. Kasvintuhoojat vaikuttavat ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen heikentävästi. Kasvintuhoojien maahantulon estäminen ja varhainen havaitseminen ja torjuminen auttavat terveen ja laadullisesti hyvän sadon tuottamisessa ja vähentävät toimijoille tulevia taloudellisia tappioita.

Vastuu kasvinterveydestä kuuluu kaikille

”Ilmaston lämpeneminen ja ääriolojen yleistyminen luovat uudenlaisia kasvintuhoojariskejä.  Useat kasvintuhoojat kulkeutuvat maasta toiseen ilmavirtojen mukana mutta myös kansainvälinen kauppa ja kuluttajien ulkomailta tuomat kasvit antavat kasvintuhoojille mahdollisuuden levittäytyä uusille alueille. Kasvitaudit ja tuhoojat kulkeutuvat rajojen yli myös puisen pakkausmateriaalin mukana, mikä lisää kansainvälisen kaupan vastuuta kasvinterveydestä. Voimme kuitenkin omalla toiminnallamme vaikuttaa tilanteen kehittymiseen”, erikoistutkija Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta sanoo.

Kestävällä kasvinsuojelulla suojellaan ympäristöä, metsiä ja luonnon monimuotoisuutta kasvintuhoojilta, vastataan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja tuetaan pyrkimyksiä nälän, aliravitsemuksen ja köyhyyden poistamiseksi.

Tärkeässä asemassa ovat kasvintarkastajat. Vaikka kasvipasseja myöntävien toimijoiden tarkastukset pääosin tehdään toimijoiden omavalvontana, tarkastajien tehtävänä on muun tuotannon osalta edelleen konkreettisesti tarkastaa kasvintuotantoa, kasvien ja kasvituotteiden maahantuontia ja vientiä sekä puisen pakkausmateriaalin käyttöä ja valmistusta. Lisäksi tulee reagoida viljelijöiden, metsänomistajien ja kansalaisten Ruokavirastolle tekemiin tuhoojailmoituksiin.

”Kasvintarkastajan työ on vastuullista toimintaa kasvinterveyden hyväksi. Olemme aktiivisesti yhteydessä alan toimijoihin ja seuraamme myös kansainvälistä kehitystä. Kasvintarkastajia koulutetaan jatkuvasti, jotta pysymme ajan tasalla. Meidän tehtäviimme kuuluu myös neuvonta”, tarkastaja Kim Tilli kuvaa työtään.

Jokainen suomalainen voi alan ammattilaisten rinnalla kantaa oman kortensa kekoon hyvän kasvinterveyden ylläpidossa, kun tekee ilmoituksen vieraslajeista ja karsii niitä omassa ympäristössään sekä noudattaa kasvien tuontia ja vientiä koskevaa lainsäädäntöä.

Kasvinterveyttä pidetään näkyvästi esillä

Kasvinterveysvuoden aikana järjestetään lukuisia tapahtumia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tavoitteena on pitää kasvinterveyttä esillä mahdollisimman laajasti eri tapahtumissa messuilla ja näyttelyissä. Tammikuun aikana kasvinterveys on ollut esillä muun muassa Matka2020-tapahtumassa. Educa-messuilla kasvinterveydestä ja sen tärkeydestä kerrotaan opettajille ja opiskelijoille, sillä kasvinterveys koskee myös nuorempia sukupolvia ja tulevia päättäjiä.

”Kansainvälinen kasvinterveyskonferenssi 5.–8.10.2020 on vuoden päätapahtuma ja se järjestetään Helsingissä. Konferenssissa on tieteellinen osio, lainsäädäntöä käsittelevä osio ja erilaisia työryhmiä. Ilmastonmuutos, kansainvälinen kauppa ja biodiversiteetti ovat esillä eri osioissa. EU:n uusi kasvinterveyslainsäädäntö ja sen mahdollisuudet ovat myös esillä konferenssissa”, erityisasiantuntija Ralf Lopian maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo tulevasta konferenssista.

Maa- ja metsätalousministeriö on yhdistänyt teemavuoteen luonnon monimuotoisuuteen ja pölyttäjien elinolosuhteisiin liittyvän hyönteishotelli-kampanjan, jota aletaan toteuttaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kevään tullen. Kukkivat viljely- ja luonnonkasvit sekä puutarhamarjat ja hedelmät tarvitsevat pölyttäjiä ja pölyttäjät pesäkoloja.

Lisätietoja:

Lisää kasvinterveydestä ja kasvintuhoojista:

Eläimet ja kasvit Ilmastonmuutos Luonto ja ilmasto Metsät Ruoka ja maatalous Vieraslajit