Korkeakoskelle tuleva kalatie vahvistaa uhanalaisia kalakantoja

Tämä on tärkeä askel kansalliselle kalatiestrategialle, jonka valtioneuvosto hyväksyi viime vuoden maaliskuussa. Lohi, taimen ja muut vaelluskalamme tarvitsevat koski- ja virtapaikkoja lisääntymiseen eli niiden on päästävä kulkemaan esteettä järvistä ja merestä kutualueille. Kalatiestrategia pyrkii siirtämään painopistettä istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen.

"Korkeakoski on erittäin hyvä paikka kalatielle. Se avaa lohelle ja muille vaelluskaloille nousureitin Kymijoen alaosalle, jossa on yli 200 hehtaaria kutualuetta", maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen toteaa.

Suomella ei ole Suomenlahden rannalla suurta, runsaasti kutualueita omaavaa nousujokea vaelluskaloille. Kymijokea voidaan kehittää sellaiseksi suhteellisen alhaisilla kustannuksilla. Merkittävä osa Kymijoen kalanistutuskustannuksista voidaan korvata luonnollisesti kasvaneilla vaelluspoikasilla, jolloin säästyneet varat jäävät käytettäväksi muihin kalatalouden kehitystoimenpiteisiin.

Kalatiehankkeen avulla tuetaan myös kalastuselinkeinoa ja kalastusmatkailua Suomenlahden itäosan rannikko- ja saaristoalueilla sekä Kymenlaaksossa koko jokivarressa. Lisäksi jo pelkät kalatien rakennustyöt tuovat alueelle noin kymmenen henkilötyövuotta.

Yhteen kalatiehen on mahdollista tutustua myös Suomen luonnon päivänä 31.8. Siuntionjoella. Paikalla on tavattavissa asiantuntijoita Uudenmaan ELY-keskuksesta sekä maa- ja metsätalousministeriöstä.

Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö ehdotti lisätalousarvioon lisärahoitusta metsänhoitotyöhön ja tulvavahinkojen korvaamiseen.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Risto Artjoki, valtiosihteeri, p. 0295 162 254