Koskinen: Budjettiehdotus pitää EU:n maatalousmenot lähes ennallaan

"Olen tyytyväinen siihen, että komission ehdotuksessa on varattu edelleen huomattava osuus maatalouden ja maaseudun kehittämisen menoihin. Vaikka näiden menojen suhteellinen osuus laskeekin kohti yhtä kolmasosaa EU:n kokonaismenoista kehyskauden loppua kohden, niin euromääräisesti ne pysyvät lähes ennallaan. Ehdotus suorien tukien asteittaisesta tasaamisesta jäsenmaiden välillä on perusteltu eikä sillä ole vaikutusta Suomen tukitasoon", painotti Porissa Farmari-maatalousnäyttelyssä puhunut maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.

Koskinen korosti Suomelle olevan ensisijaisen tärkeää, että maaseudun kehittämisen toimenpiteillä, kuten LFA- ja ympäristötuilla on riittävä EU-rahoitus. Samalla on syytä kaikissa yhteyksissä pitää esillä rahoitettavien toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta, tehokkuutta ja yksinkertaistamista. "Monien hyvien EU-tason ja kansallisten tavoitteiden edistäminen ei saa johtaa päällekkäisyyksiin ja järjestelmän monimutkaistumiseen", muistutti Koskinen.

Koskinen muistutti myös muutoksista EU:n yhteisen maatalouspolitiikan päätöksenteossa. Maatalouspäätökset syntyvät nyt yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Parlamentin mukaantulo päätöksentekoon edellyttää hyvää yhteistyötä eri tahojen kesken alkaen jo ennakkovaikuttamisesta ehdotusten valmistelussa.

"Ehdotuksiin on vielä mahdollista vaikuttaa mm. Suomen erityisolosuhteiden huomioon ottamiseksi ja siksi olenkin lähdössä heti ensi viikon alussa Strasbourgiin, jossa tapaan keskeisiä maatalousvaikuttajia Euroopan parlamentissa. Maatalouskomissaarin pyrin tapaamaan heti heinäkuun maatalousneuvoston yhteydessä", kertoi Koskinen.

Ruokasektoria Koskinen pitää tulevaisuuden kasvualana, jonka kilpailukykyä ja yhteistyötä on kehitettävä. Tämä edellyttää koko elintarvikeketjun hallintaa ja yhteistä tahtoa. "Suomen kansainvälinen vahvuus on jatkossakin ruokaturvallisuus. Suomalaisen ruoan tulee olla laadukasta, terveellistä ja vastuullisesti tuotettua. Tähän perustuu suomalaisen ruoan kilpailukyky."

Luomutuotteiden käyttäminen on kuluttajille myös yksi keino toimia kestävästi. Koskisen mukaan luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelman avulla monipuolistetaan tuotantoa ja lisätään sitä kysyntää vastaavaksi, kehitetään luomuruokaketjua ja nostetaan lähiruoan jalostusastetta.

"Luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Kehittämisessä painotetaan muun muassa luomukotieläintuotannon houkuttelevuutta. Luomu- ja lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista kasvatetaan ja suomalaisten elintarvikkeiden, luomu- ja erikoistuotteiden jalostusta, markkinointia ja vientiä tehostetaan", lupasi Koskinen.

.