Luonnonvarakeskus kartoittaa porolaidunten kuntoa

Maa- ja metsätalousministeriö 23.9.2016 14.33
Uutinen
Kuva: Antero Aaltonen

Luonnonvarakeskus on aloittanut koko poronhoitoalueen kattavan laiduninventoinnin. Kymmenen vuoden välein tehtävä inventointi on osa säännöllistä porotalouden tutkimustyötä. Inventoinnissa selvitetään porolaidunten tilaa ja siinä tapahtuneita muutoksia edellisen, vuosina 2005–2008 tehdyn laiduninventoinnin jälkeen. Inventointi valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä.

Koko poronhoitoalueella toteutettava laiduninventointi perustuu satelliittikuvien ja muiden tukiaineistojen avulla tehtyihin laidunkartoituksiin. Eri maankäyttömuotojen vaikutusalueet arvioidaan Maanmittauslaitoksen tietokantojen avulla.

– Kaikista paliskunnista kartoitetaan talvilaidunten määrät, metsikkörakenne ja eri maankäyttömuotojen laajuus. Tehtyjen kartoitusten perusteella arvioidaan laidunten määrissä, rakenteessa ja käytettävyydessä tapahtuneita muutoksia koko poronhoitoalueella, erikoistutkija Jouko Kumpula Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo.

Osana laiduninventoinnin kokonaisuutta poronhoitoalueen pohjoisosan 20 paliskunnassa tehdään jäkälälaitumille sijoittuvien koealueiden kasvillisuusmittaukset. Aiemmin perustettujen 625 koealan avulla tutkitaan, millaisia muutoksia eri paliskuntien jäkäliköiden kunnossa on tapahtunut inventointien välillä. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Lukelle kyseistä jäkälälaidunten inventointityötä varten Makera-rahoitusta vuosille 2016–2018.

Tutkimustuloksia hyödynnetään porotalouden kehittämisessä

Luken (aikaisemmin RKTL:n) porolaidunlaiduninventointien ja muun laitumiin liittyvän tutkimuksen perusteella porojen talvilaitumet ovat vuosikymmenien kuluessa vähentyneet, pirstoutuneet ja heikentyneet lähes koko poronhoitoalueella.

– Porojen laidunnus, metsien hakkuut ja ikärakenteen muutokset, luonnonvarojen käytön tehostuminen ja muu ihmistoiminnan laajeneminen laitumilla ovat vähentäneet merkittävästi sekä luppo- että maajäkälien määrää ja saatavuutta. Eri osissa poronhoitoaluetta eri tekijöiden merkitys laidunten määrän ja tilan muutoksiin kuitenkin vaihtelee, Kumpula sanoo.

Laiduninventoinnin tuottamaa tietoa hyödynnetään poronhoidon hallinnossa (MMM, ELY ja AVI) ja porotalouden kehittämisessä (paliskunnat ja Paliskuntain yhdistys).

– Tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään tulevien vuosien porotalouden linjauksia ja lainsäädäntöä valmisteltaessa. Merkittävät poliittiset linjaukset voidaan tehdä luotettavalle pohjalle, kun hyödynnetään nyt tehtäviä perusteellisia selvityksiä porolaidunten kestävästä kantokyvystä, toteaa maatalousylitarkastaja Tapani Sirviö maa- ja metsätalousministeriöstä.

Inventointiaineistoja käytetään myös Luken poronhoitoon liittyvissä tutkimuksissa, joissa selvitetään laidunten tilan muutosten syitä sekä erilaisia vaihtoehtoja poronhoidon ja laidunnuksen kehittämiseen eri alueilla. Lisäksi Suomen ympäristökeskus (SYKE) hyödyntää laidunaineistoja ympäristön tilan muutosten seurantatyössä. Porolaitumiin liittyvä seurantatieto liitetään jatkossa porotalouden paikkatietokantaan (SYKE:n LIITERI-järjestelmä) käytettäväksi laajemmin hallinnossa, maankäytön suunnittelussa, tutkimuksessa ja porotaloudessa.

Lisätietoa:
maatalousylitarkastaja Tapani Sirviö, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 077, [email protected]
erikoistutkija Jouko Kumpula, Luonnonvarakeskus, p. 0295 327 822, [email protected]

Luonto ja ilmasto Ruoka ja maatalous Tutkimus ja kehittäminen