Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot ensi vuonna 2 686 miljoonaa euroa
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot vuoden 2004 talousarvioesityksessä ovat 2 686 miljoonaa euroa, mikä on 96 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2003 talousarviossa. Lisäys kohdistuu lähes kokonaan maa- ja puutarhatalouden sekä maaseudun tehtäväalueelle ja perustuu kokonaan tai osittain EU:n rahoittamien tukien kasvuun. Hallinnonalan määrärahoista noin 77 prosenttia määräytyy EU:n jäsenyyden perusteella. EU:n osuuksia tuloutuu yhteensä 893 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 51 miljoonaa euroa. Budjetin ulkopuolisiin rahastoihin tuloutuu EU:n osuuksia 120 miljoonaa euroa.
Suomen maa- ja puutarhatalouteen sovelletaan EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, jota täydennetään kansallisilla tukijärjestelmillä. Yhteinen maatalouspolitiikka on uudistumassa. Sen vaikutukset viljelijöille maksettaviin tukiin vuoden 2004 osalta on otettu huomioon talousarvioesityksessä. Mahdollisia muita vaikutuksia muun muassa hallintomenoihin ei ole otettu huomioon, samoin kuin ei myöskään Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tukeen liittyvän artiklan 141 neuvottelujen tulosta.
EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa sovelletaan kalatalousasioiden hoitoon ja EU:n eläinlääkintä- ja kasvinterveyslainsäädäntöä eläinlääkintä- ja kasvinterveystehtäviin. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpano vaikuttaa Suomen vesitalousasioiden hoitoon kasvavassa määrin. Vuonna 2004 määrärahalisäykset aiheutuvat pääosin EU:n rahastoista osarahoitettujen vuosia 2000-2006 koskevien ohjelmien toteuttamisesta.
Hallinnonalan toimintaan vaikuttavat vuonna 2004 seuraavat keskeiset muutokset:
- EU:n laajeneminen
- Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tuen jatkoneuvottelujen tulos
- EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen
- Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman toteuttamisen merkittävä laajeneminen vuodesta 2003 ja puun energiakäytön lisääntyminen.
Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu (määrärahoja 2 248 miljoonaa euroa, lisäys 85 miljoonaa euroa)
Maa- ja puutarhatalouden sekä maaseudun kehittämisen määrärahat lisääntyvät 85 miljoonalla eurolla 2 248 miljoonaan euroon. Hallitusohjelman perusteella maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle osoitetusta 20 miljoonan euron lisäyksestä 14,089 miljoonan euron osalta päätökset tehdään myöhemmin. Varat on tarkoitettu maatalouden rakenteen ja muiden kehittämishankkeiden rahoittamiseen.
EU:n osaksi rahoittaman maaseudun kehittämistoiminnan maksatusten arvioidaan olevan vilkkaimmillaan, minkä johdosta maksatuksiin tarvitaan 25 miljoonaa euroa lisää varoja vuonna 2004. EU:n kokonaan rahoittaman tulotuen määrä kasvaa 46 miljoonalla eurolla yhteiseen maatalouspolitiikkaan kesällä 2003 tehtyjen muutosten johdosta. Tuella kompensoidaan osittain hintojen alenemisen vaikutuksia. EU:n maaseudun kehittämisasetuksen piiriin kuuluvien luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristötuen toteutus jatkuu vuonna 2000 alkaneen uuden ohjelman mukaisesti. Ympäristötukeen ehdotetaan lisää varoja 6,4 miljoonaa euroa, millä osaltaan turvataan 26.4.2002 hyväksytyn Itämeren suojeluohjelman toteutumista. Elintarviketalouden kansallisen laatustrategian toteuttaminen jatkuu. Kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen on varattu edelleen 120 000 euroa.
Aluehallinto
Työvoima- ja elinkeinokeskukset hoitavat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, maaseutu- ja rakennepolitiikan sekä kalastuspolitiikan toimeenpanotehtäviä aluetasolla ja vastaavat muun muassa siitä, että tukien valvonnat suoritetaan säädösten mukaisesti. TE-keskusten toimintamäärärahat on budjetoitu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle. Alueelliset ympäristökeskukset hoitavat maa- ja metsätalousministeriön vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä aluetasolla. Ympäristökeskusten toimintamäärärahat on budjetoitu ympäristöministeriön hallinnonalalle. Läänineläinlääkärit hoitavat alueelliseen elintarviketurvallisuuteen, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä lääkitsemiseen liittyvät tehtävät. Läänineläinlääkäreiden toimintamäärärahat on budjetoitu sisäasiainministeriön hallinnonalalle.
Metsätalous (määrärahoja 163 miljoonaa euroa, lisäys 7 miljoonaa euroa)
Hallinnonalalla toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti Kansallinen metsäohjelma 2010:tä ja siihen liittyvää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa.
Kala-, riista- ja porotalous (määrärahoja 57 miljoonaa euroa, lisäys 1 miljoona euroa)
Elinkeinokalataloudessa erityistä huomiota kiinnitetään kalastuksen mitoittamiseen kalakantojen ja saaliskiintiöiden mukaan. Vapaa-ajan kalataloutta kehitetään hyväksytyn strategian mukaisesti. Kalastuksenhoitomaksua korotetaan kalenterivuodelta 5 eurolla 20 euroon. Riistataloudessa kehitetään toimenpiteitä vahinkojen estämiseksi ja riistaeläinkantojen koon määrittämiseksi. Porotalouden rakennetta kehitetään.
Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu (määrärahoja 44 miljoonaa euroa, lisäys 2 miljoonaa euroa)
Kansallisen elintarviketalouden laatustrategian toimenpiteet jatkuvat. Tavoitteena on säilyttää elintarvikkeiden sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu, eläinten ja kasvien terveys sekä eläinten hyvinvointi kansainvälisesti arvioiden korkealla tasolla.Toiminnalla pyritään myös siihen, että kuluttajien luottamus kotimaisten elintarvikkeiden turvallisuuteen ja valvonnan luotettavuuteen säilyy hyvänä.
Vesivarat ja maanmittaus (määrärahoja 81 miljoonaa euroa, lisäys 1 miljoonaa euroa)
Vesivarojen käytössä ja hoidossa määrärahat ovat 28 miljoonaa euroa. Määrärahat vähenevät 1 miljoonalla eurolla. Perustehtävien hoito ja toimenpiteiden tukeminen jatkuvat lähes ennallaan. Voimavaroja suunnataan tulvantorjuntavalmiuksien ylläpitoon ja parantamiseen sekä maaseutuyhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vesihuollon edistämiseen.
Maanmittauksen tehtäväalueen nettobudjetoidut määrärahat ovat 54 miljoonaa euroa, missä on lisäystä 3 miljoonaa euroa.
