Hyppää sisältöön
Media

Maatalousneuvosto jatkoi EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen käsittelyä

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 17.3.2003 20.17
Tiedote -

Brysselissä 17.3. - 18.3 2003 kokoontuva maatalous- ja kalastusneuvosto aloitti kokouksensa maanantaina yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevilla asioilla. Asialistalla olivat maitoa, riisiä, viljaa ja maaseudun kehittämistä koskevat asiat. Kokouksessa kuultiin lisäksi maatalouskomissaari Franz Fischlerin tiedonanto WTO - maatalousneuvotteluiden etenemistä. Italian valtuuskunnan pyyntö luvan saamiseksi kansallisen tuen myöntämiseen siirrettiin käsiteltäväksi huhtikuun neuvostossa. Tiistaina neuvosto käsittelee elintarviketurvallisuusasioita: esillä ovat ehdotus neuvoston päätökseksi aldikarbi- nimisen tehoaineen käytön kieltämisestä ja BSE- tautia koskeva komission tilannekatsaus. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen.

Yhteisen maatalouspolitiikan osalta neuvosto keskusteli aluksi maitoa koskevista ehdotuksista. Useat jäsenmaat kannattivat kiintiöjärjestelmän jatkamista vuoteen 2015, mutta maidon hinnan-alennusten tai jo sovittujen hinnanalennusten aikaistamisen osalta kannat ovat vielä hajallaan. Suomi kannatti kiintiöjärjestelmän jatkoa, mutta suhtautui kielteisesti uusiin hinnanalennuksiin ja varauksellisesti jo sovittujen hinnanalennusten aikaistamiseen.

Riisiä koskevat ehdotukset saivat kritiikkiä erityisesti tuottajamaista. Suomen mielestä komission ehdotus on hyvä pohja jatkotyölle.

Viljasektorin ehdotuksista ei myöskään ollut täyttä yhteisymmärrystä jäsenmaiden kesken. Suomi suhtautui varauksellisesti interventiohinnan alentamiseen ja kuukausikorotusten poistamiseen. Suomelle erityinen ongelma on ruis, jota Suomessa ainoana jäsenmaana käytetään vain elintarvikkeiden valmistamiseen. Interventiojärjestelmän poistaminen johtaisi hinnan alennuksiin, jotka voitaisiin korvata esim. luomalla elintarvikekäyttöön tarkoitetulle rukiille sopimustuotantoon perustuva palkkio.

Kaikki jäsenmaat olivat yhtä mieltä siitä, että maaseudun kehittämiseen suunnattuja varoja tulisi lisätä. Elintarviketurvallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin korostamista pidettiin myös hyvänä asiana. Suomi totesi, että sen keskeinen ongelma on maaseudun kehittämiseen varattujen määrärahojen niukkuus erityisesti ympäristötuen osalta. Ympäristötuen osarahoitusprosenttiin tulisi saada joustavuutta. Komissio lupasi tutkia mahdollisuutta joustoon jo nykyisen ohjelmakauden aikana. Ehdotetun tilaneuvontajärjestelmän tulisi Suomen mielestä olla vapaaehtoinen. Elintarvikkeiden laadun tukeminen tulisi ulottaa koko tuotantoprosessiin; ei vain lopputuotteeseen. Maaseudun kehittämiseen moduloidut varat tulisi jakaa yhteisön budjetin kautta selkein kriteerein, joiden tulisi ottaa huomioon erityisesti luonnonolosuhteet ja ympäristöongelmat sekä maaseudun kehittämisasetuksen tavoitteet ja tarpeet. Epäsuotuisten alueiden tuottajien ongelmat on otettava huomioon uudis-tuksen yhteydessä.

Kokouksessa kuultiin lisäksi komissaari Fischlerin tiedonanto WTO - maatalousneuvotteluiden etenemistä. WTO:n maatalouskomitean puheenjohtajan Stuart Harbinsonin toista luonnosta maataloussopimuksen puitteista ja tavoitteista ei ole vielä saatu.

Neuvoston kokous jatkuu tiistaina elintarviketurvallisuusasioilla.