Ministeri Koskinen: Ravinteita kierrätettävä Itämeren alueella

– Jokainen mereen joutuva typpi- tai fosforikilo on tuhlausta, sanoi maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen tänään Euroopan kansanpuolueen EPP Group Study Days -tapahtumassa Turussa. Koskinen puhui EU:n strategiasta Itämeren alueella ja puun kestävyyskriteereistä kolmelle sadalle Euroopan parlamentin edustajalle, avustajalle ja EPP.n virkailijalle. Itämeri on noussut EU:ssa kunnolla asialistalle vuonna 2009 hyväksytyn EU:n Itämeren alueen strategian myötä. Strategian tavoitteena on puhdas Itämeri ja taloudellisesti vahva ja menestyvä Itämeren alue. Ympäristö on keskeisellä sijalla EU:n Itämeri-strategiassa, koska Itämeren mataluus ja veden hidas vaihtuminen tekevät siitä erityisen haavoittuvaisen. – Itämeren pahin ympäristöongelma on typpi- ja fosforikuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja sen seurauksena syntyvä happikato syvänteissä, ministeri Koskinen totesi. Merta kuormittavat maatalous, yhdyskuntien jätevedet sekä teollisuus. Rehevöitymistä aiheuttaa myös sisäinen ravinnekuormitus, joka tarkoittaa pohjaan varastoituneen fosforin vapautumista uudelleen veteen. Sen määrään voidaan tehokkaimmin vaikuttaa ulkoista kuormitusta vähentämällä. – Tavoitteena pitää olla, että ravinteita - erityisesti fosforia ja typpeä - valuu nykyistä vähemmän ympäristöön ja Itämereen. Tavoitteena on, että lantaa ja puhdistamolietettä, kuten muitakin ravinteita sisältäviä sivutuotteita, kierrätetään yhä tehokkaammin. Näin varaudutaan samalla fosforin ja sitä myötä lannoitteiden hintojen kallistumiseen. Tehostetun kierrätyksen etuna on resurssien säästäminen vähentämällä esimerkiksi fosforin ostotarvetta, ministeri painotti. Yksi puu, samat kriteerit EU:n strategiaan Itämeren alueella kuuluu myös metsä. Suomi on Euroopan metsäisin maa: peltoa on vain kahdeksan prosenttia pinta-alasta ja metsää peräti 75 prosenttia. – Suomelle puu on maamme tärkein uusiutuva luonnonvara. Suomen vientituloista 20 prosenttia tulee metsäteollisuuden tuotteista, ministeri Koskinen kertoi. Uusiutuvan energian direktiivissä, ns. RES-direktiivissä, EU on määritellyt kestävyyskriteerit nestemäisille biopolttoaineille. Tämä direktiivi koskee myös metsästä tulevia biopolttoaineita. Nyt komissiolta odotetaan lainsäädäntöehdotusta, jossa kestävyyskriteereitä laajennettaisiin koskemaan myös biomassojen käyttöä. – Mielestäni ei ole mitään perustetta sille, että saman puun eri osille olisi olemassa erilaista kestävyyslainsäädäntöä. Metsäenergiaa ei Suomessa tuoteta erillisillä bioenergiaviljelmillä, vaan osana talousmetsien kestävää käyttöä. Kaikki talousmetsistä korjattava metsäbiomassa on kestävää, oli se sitten puun oksia tai puun runkoa. Yhdestä puusta voi päätyä osa bioenergiaksi tai biopolttoaineeksi, osa rakennusmateriaaliksi ja osa paperin tuotantoon, ministeri Koskinen totesi. – Viestini teille tältä osin on hyvin yksinkertainen: yhdelle puulle vain yhdet kestävyyskriteerit, ministeri totesi lopuksi.