Ministeri Leppä: Älykäs sopeutuminen vahvistaa maaseutu- ja saaristoalueiden elinvoimaa

Maa- ja metsätalousministeriö 25.2.2020 13.00
Tiedote
Vaasan energiakylä. Kuva: Jyrki Vesa

Myös Suomessa kuntien kehittämisstrategioissa tulisi painottaa kasvuodotusten sijaan hallittua muutokseen sopeutumista, painottavat asiantuntijat. Maaseutu- ja saaristoalueiden menestys voi löytyä erikoistumisesta, vahvasta yrittäjyydestä ja suorista yhteyksistä asukkaiden ja päättäjien välillä.

Ruotsalaiset ja suomalaiset aluepolitiikan asiantuntijat pohtivat alueiden elinvoimaisuutta älykkään sopeutumisen eli niin sanotun Smart Shrinking -ajattelutavan näkökulmasta Helsingissä 25.2.2020 järjestetyssä tilaisuudessa.

Smart shrinking -ajattelussa näkökulmaa on laajennettu perinteisistä taloudellisen kasvun mittareista tai väestömuutosdiagrammeista muihin elinvoimaisuutta ja hyvinvointia kuvaaviin tekijöihin. Talouskasvu ja väestön kehitys eivät yksin anna riittävää kokonaiskuvaa alueiden tilasta. Maaseutu- ja saaristopolitiikan tavoitteena taas on rakentaa puitteet hyvälle elämälle vähenevistä resursseista huolimatta.

Alueiden elinvoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen vaikuttavat myös muut osa-alueet, kuten se, kuinka asukkaat kokevat voivansa vaikuttaa elämäänsä. Alueilla, joilla väestö ikääntyy tai vähenee hyvän elämän ja elinvoiman edellytyksiä tulisikin tarkastella laajemmasta näkökulmasta kuin meillä tänä päivänä tehdään.

– Puhuttaessa elinvoimaisuudesta puhutaan helposti juuri kasvavista kaupungeista, niiden väestö- ja talouskasvusta. Alueiden elinvoimaisuus koostuu myös osallisuudesta, turvallisuuden tunteesta ja ympäristön viihtyisyydestä. Maaseutu- ja saaristoalueilla on kaikki edellytykset olla elinvoimaisia myös tulevaisuudessa, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä summasi avauspuheenvuorossaan.

Ministeri Leppä toi puheessaan myös esille maaseutualueiden luonnonvarat, joista erityisesti bio- ja kiertotalouden saralla on mittava potentiaali.

– Bio- ja kiertotalous ovat tärkeä osa maaseutujen liiketoimintamahdollisuuksia, sillä käytännössä kaikki uusiutuvan energian resurssit sijaitsevat maaseudulla, muistutti Leppä.

Professori Josefina Syssner, Linköpingin yliopistosta korosti puheenvuorossaan strategisen suunnittelun tärkeyttä alueilla, joilla väestö vähenee. Kasvu on ollut tähän asti alueiden kehittämisstrategioissa yleisesti painopisteenä. Kasvun sijaan tulisi nyt siirtyä sopeutumisstrategioihin, jotka nykyistä paremmin huomioivat väestön ja verovarojen vähenemisen.

– Tarvitsemme pitkäjänteistä suunnittelua, politiikkaa ja johtajuutta, joka istuu supistuvaan kontekstiin, totesi Syssner.

Nordregion vanhempi tutkija, Michael Kull, nosti puheenvuorossaan esille maaseutu- ja saaristoalueiden vetovoimatekijöitä. Menestyvien alueiden taustalla näkyy muun muassa vahva yrittäjyys, paikallista älykästä erikoistumista ja suorat yhteydet asukkaiden ja päättäjien välillä.

Ihmisten monipaikkaisuus, liittyy se sitten vapaa-ajan asumiseen tai opiskeluun, on merkittävä tekijä erityisesti vakituista asutusta menettävillä alueilla. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kati Pitkänen toi puheenvuorossaan esille kasvavan monipaikkaisuuden vaikutuksia maaseutu- ja saaristoalueille. Jo pelkästään vapaa-ajan asumisen myötä Suomessa on 2,4 miljoonaa monipaikkaista ihmistä.

Älykäs sopeutuminen haastaa ajattelemaan ja toimimaan eri tavalla sekä valtakunnallisen että paikallisen tason kehittämistyössä.

Seminaarin järjestivät Maaseutupolitiikan neuvosto ja Saaristoasiain neuvottelukunta.

Seminaarin esitykset ovat nähtävissä osoitteessa https://mmm.videosync.fi/smart_shrinking

Lisätietoja:
johtava asiantuntija Elina Auri, p. 0295162041, elina.auri(at)mmm.fi
neuvotteleva virkamies Christell Åström, p. 0295162030, christell.astrom(at)mmm.fi