Hyppää sisältöön
Media

Ministeri Tiilikainen: Afrikkalaisen sikaruton mahdolliseen leviämiseen Suomeen varauduttava järein keinoin

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 29.11.2015 13.03
Tiedote

Afrikkalaisen sikaruton mahdolliseen leviämiseen Suomen alueelle on pakko varautua järein keinoin. Tämän vuoksi tullaan esittämään muun muassa villisian rauhoitusajan poistoa ja keinovalon sallimista ruokintapaikan yhteydessä metsästyksessä, totesi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen puheessaan Pukkilassa Uudenmaan Erätulilla tänään.

– Viron tilanne ja afrikkalainen sikarutto villisioissa sekä Suomen villisikakannan kasvu ovat muuttaneet tilannetta oleellisesti. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa, mutta uhka taudin leviämisestä Suomeen on kasvanut, arvioi ministeri Tiilikainen.

Afrikkalainen sikarutto on levinnyt Virossa: noin 500 villisikaa on saanut tartunnan ja lisäksi tautia on todettu 18 sikalassa. Myös Latviassa on todettu arviolta yli 600 villisikatartuntaa. Tauti leviää pääsääntöisesti sikojen välillä, mutta myös ihminen voi kuljettaa virusta paikasta toiseen esimerkiksi kengänpohjassaan tai metsästysvarusteiden mukana.

Suomessa villisian rahoitusajan poisto toteutettaisiin niin, että naaraan, jota porsaat seuraavat, suojaa ei poisteta. Porsaattoman yksilön metsästys mahdollistuisi siis läpi vuoden. Lisäksi kiinteän keinotekoisen valon sallimista ruokintapaikan yhteyteen tullaan esittämään.

Maa- ja metsätalousministeriön perustama villisikatyöryhmä on esittänyt villisikakannan puolittamista Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla. Sallittavaksi harkitaan myös elävänä pyytäviä aitauksia, joilla voitaisiin saada saaliiksi koko villisikalauma tarvittaessa.

Keinoista aitaus ja villisian rauhoitusajan poisto edellyttävät asetusmuutoksen. Muut muutokset edellyttävät metsästyslain muutosta ja voisivat tulla voimaan seuraavana metsästysvuonna 1.8.2016.

Ministeri Tiilikaisen mukaan metsästyslain uudistamisen yhtenä tavoitteena on selkiyttää hirven metsästyksen sääntelyä hirven hoitosuunnitelman linjausten mukaisesti. Hirven biologiaan kuuluu, että vasa on emänsä seurassa syntymäänsä seuraavaan kevääseen saakka.

– Vasallisen naaraan rauhoitus on eläinsuojelullinen, suomalaiseen metsästyskulttuuriin ja -etiikkaan kuuluva seikka. Yleinen huoli kuitenkin on, että vasallisen naaraan rauhoituksen vuoksi myös vasattomien naaraiden ampumista vältetään, koska seuraamukset säännöksen vahingossa tapahtuvasta rikkomisesta on koettu kohtuuttomiksi, Tiilikainen sanoi.

Tämä hankaloittaa ministeri Tiilikaisen mukaan hirvikannan rakenteen tasapainottamista. Siksi metsästyslakia onkin tarpeen selkeyttää, ettei naaraiden metsästysverotusta hankaloiteta tarpeettomasti. Laki on tarkoitus saada voimaan ensi metsästysvuoden alusta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ministerin erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja
p. 050 341 9934, etunimi.sukunimi@mmm.fi 

Eläimet ja kasvit Kimmo Tiilikainen Metsästys Riista