Ministeriön ilvesmääräysluonnos lausuntokierrokselle

Pohjois-Suomeen ehdotetaan suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 66 ilvestä. Poronhoitoalueelle ehdotetaan suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 38, joka jakautuu siten, että Kainuun riistanhoitopiiri voi myöntää kannanhoidollisin perustein pyyntiluvan 13 ja Oulun riistanhoitopiiri 11 sekä Lapin riistanhoitopiiri 14 ilveksen metsästykseen. Kainuun ja Oulun riistanhoitopiirin toiminta-alueille poronhoitoalueen ulkopuoliselle osalle esitetään 18 ilveslupaa. Tämän lisäksi Pohjois-Suomessa on mahdollista vahinkoperustein myöntää lupa ainakin 10 ilveksen pyyntiin. Ilveksen kannanhoidollinen metsästys alkaa joulukuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa.

Vuoden 2008 alusta kesäkuun loppuun ilvekset ovat aiheuttaneet lähes 400 000 euron vahingot porotaloudelle. Vahingot ovatkin jo puolessa vuodessa ylittäneet koko viime vuoden ilvesvahingot yli 30 prosentilla. Vuonna 2007 suurpetojen aiheuttamat porovahingot olivat 2,55 miljoonaa euroa, josta ilvekset aiheuttivat noin 300 000 euron vahingot.

Muun Suomen kannanhoitoalueella pysytään kestävän verotuksen rajoissa. Siellä ilvekset eivät aiheuta erityisen merkittäviä vahinkoja, joten ministeriö lisää muun Suomen kannanhoitoalueella ilveksenmetsästystä kantojen kasvun mukaisesti. Pohjois-Suomen poronhoitoalueen ulkopuolisen osan lisäksi Itä-Suomen suuralueelle esitetään lupien enimmäismääräksi 97 ilveslupaa ja läntiseen Suomeen 51.

Ilveskannan kasvu on ollut erittäin runsasta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio kannasta on kasvanut vuosittain. Viimeisimmän arvion mukaan Suomessa elää vähintään 1485-1560 yksilöä. Vuotta aikaisemmin ilveksiä arvioitiin olevan 1300 – 1350. Vuodesta 1996 ilveskanta on kasvanut noin 40-50 prosentilla. Aiempien vuosien metsästys on ollut hyvin vähäistä kannan kokoon ja kasvuun nähden.

Ministeriön määräyksellä ohjataan ilveksen metsästystä metsästyslaissa tarkoitetun kestävän käytön periaatteen sekä EU:n luontodirektiivin mukaisesti. Päätökset suurimpien sallittujen saalismäärien mitoituksesta pohjautuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvioon suurpetojen kannasta ennen metsästyskautta, lisääntymistuotosta ja metsästettävyydestä riistanhoitopiireittäin sekä suurpetojen hoitosuunnitelmiin.

Kannanhoidollisen metsästyksen perusteet on kirjattu ilveskannan hoitosuunnitelmaan. Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään tasaamaan ilveskannan kehitystä, niin, ettei voimakkaita tihentymäalueita pääsisi syntymään. Poronhoitoalueella tavoitteena ei ole lisätä ilveskantaa vaan turvata ilvesten mahdollinen liikkuminen Skandinavian ja Venäjän välillä.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 040 733 6229