MMM:n biotaloushankkeet ratkovat ilmastonmuutoksen, väestörakenteen ja kaupungistumisen haasteita

Maa- ja metsätalousministeriö 4.3.2020 15.54
Uutinen

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamat biotaloushankkeet tuottavat ratkaisumalleja, jotka avaavat uusia näkökulmia hallinnonalan oleellisiin kysymyksiin. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen, väestörakenteen muutoksen ja kaupungistumisen tuomat haasteet. Hankkeita esiteltiin tiistaina Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

Kehittämällä ja toteuttamalla vastuullista ruokajärjestelmää ja kestävää luonnonvarataloutta edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

– Biotaloushankkeet ovat tuottaneet meille tärkeää tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi ja avanneet uusia näkökulmia moniin tehtäviemme kannalta oleellisiin kysymyksiin, sanoo maa- ja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa.

Linkit:
MMM:n Biotalousseminaari 2020: Kuuden hanke-esittelyn tallenne.
Kuuden hanke-esittelyn ja kahden keynote-puheenvuoron diat.
Liisa Saarenmaan avauspuheenvuoron tallenne.
Tarja Ollaksen key note -puheenvuoron tallenne.
Evelyn Moran key note -puheenvuoron tallenne.

Lisätiedot: Apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 429

Hanke-esimerkki 1: Miten puista saadaan kestävämpiä ilmastonmuutokselle, tuholaisille ja sairauksille?

Lämpenevän ilmaston odotetaan siirtävän eurooppalaisen puuntuotannon painopistettä pohjoiseen. Samalla suurimmat uhat metsätuotteiden ja -palvelujen kestävälle tarjonnalle ovat ilmastomuutoksen negatiiviset vaikutukset, tuholaiset ja taudit.

Helsingin yliopiston professorin Teemu Teerin esittelemässä hankkeessa tarkastellaan taloudellisesti tärkeimmän metsäpuun, kuusen, laatuominaisuuksia tutkimalla kuusen perimän sisältämiä geenimerkkejä. Ne liittyvät puun fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin, tautien kestävyyteen, lahoamisen vastustuskykyyn ja sydänpuun uuteaineisiin.

– Haemme ja tunnistamme uusia puun ominaisuuksia, jotka ovat välttämättömiä ilmastomuutokseen sopeutumiselle, ilmentävät vastustuskykyä patogeenisille sienille ja ehkäisevät sydänpuun lahoamista.

Metsätaloudella ja metsäteollisuudella on keskeinen asema nousevassa biotaloudessa, jonka tavoitteena on vahvasti uusiutuviin biologisiin resursseihin nojautuva yhteiskunta mukaan lukien sen muodostamat taloudelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset hyödyt.

Lisätietoja: Professori Teemu Teeri, Helsingin yliopisto, p. 0294158380, [email protected]

Hanke-esimerkki 2: Miten yritykset voivat toimia vastuullisemmin veden käytössään?

Vesivastuuhankkeen tavoitteena oli saada biotalousyrityksiä mukaan vesivastuusitoumukseen, tukea yrityksiä vesivastuullisuuden toimeenpanossa sekä kehittää vesivastuullisuuden sisältöä ja parhaita käytänteitä.

– Vesivastuullinen yritystoiminta tähtää yritysten vesi- ja vesistövaikutusten minimointiin ja kestävän veden käytön ja hallinnan kehittämiseen koko niiden arvoketjujen matkalla, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Anu Reinikainen.

Yritysten toteuttamien vesivastuusitoumusten lisäksi aihetta on esitelty paljon myös kansainvälisesti.

Sitoumuksen yleisenä tavoitteena on auttaa yrityksiä tunnistamaan vesiriskit arvoketjuissaan, huolehtimaan toimipaikkojensa ja alihankkijoiden veden käytön kestävyydestä ja kehittämään kestävää veden käyttöä ja hallintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sitoumuksen tavoitteena on myös parantaa yrityskuvaa ja kilpailukykyä.

Vesivastuusitoumuksen ovat perustaneet Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus, maa- ja metsätalousministeriö, Teknologian tutkimuskeskus VTT, WWF Suomi ja ympäristöministeriö tukeakseen suomalaisten yritysten vesivastuutyötä. Sitoumus perustettiin toukokuussa 2017 osana Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta. Ulkoministeriö liittyi perustajajäseniin 2019.

Lisätiedot: Tutkija Anu Reinikainen, Luonnonvarakeskus, p. 0295 326 476, [email protected]

Linkit: Vesivastuuseen sitoutuneet yritykset löytyy täältä hakusanalla "vesivastuusitoumus"

Hanke-esimerkki 3: Millaisia ratkaisuja kumppanuusmaatalous tarjoaa ruokaturvan haasteisiin?

Tutkijatohtori Galina Kallio Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista tutkii uudistavaa maataloutta.

– Uusiutumattomista tuotantopanoksista riippuvainen ja monokultturiseen viljelyyn ja tuotantoon perustuva tehomaatalous on yksi ruokaturvan suurimmista haasteista. Ratkaisua tarjoaa regeneratiivinen eli uudistava maatalous, joka on jo nostanut maailmalla päätään, Galina-Kallio sanoo.

Hän on tehnyt etnografista kenttätutkimusta työskentelemällä eri maatiloilla.

– Uudistavan maatalouden potentiaali sitoa hiiltä ja ennallistaa ekosysteemejä on tutkitusti suuri, lisäksi uudistava maatalous on sopeutumiskykyisempi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin, kuten säänvaihteluihin.

Yksi regeneratiivisen sopimusviljelyn malli, kumppanuusmaatalous, mahdollistaa mm. siirtymän uudistavampaan viljelyyn. Kumppanuusmaatalous esimerkiksi jakaa toimeentulon riskiä, vähentää ruokahävikkiä ja lisää kasvinsyöntiä.

Linkit:
Regeneratiivisen maatalouden tutkimushankkeesta ja tutkimustuloksista kerrotaan lisää osoitteessa www.nakymatontyo.fi. Sivusto rakentuu meneillään olevan tutkimuksen kautta, sillä uusia tutkimustuloksia ja tietoa tulee jatkuvasti.

Lisätiedot:
Tutkijatohtori Galina Kallio Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, p. 050 439 2577, [email protected]

Biotalous