Hyppää sisältöön
Media

Monivaikutteiset kosteikot vähentävät alueellisesti maatalouden ravinnekuormitusta vesistöihin

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 14.8.2007 10.00
Tiedote -

Kosteikkojen avulla pystytään vähentämään maatalouden ravinnekuormitusta vesistöihin. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa 'Monitavoitteellisten vesiensuojelukosteikkojen vesistöalueittainen kohdentaminen' -hankkeessa (VESKO) on laadittu ohjeet kosteikkojen alueelliseen yleissuunnitteluun sekä kosteikkojen yksityiskohtaiseen mitoitukseen. Hankkeen toteuttivat Suomen ympäristökeskus ja Lounais-Suomen ympäristökeskus.

Yleissuunnittelun avulla etsitään kosteikoille luontaiset ja sopivimmat perustamispaikat. Yleissuunnittelua on aiemmin käytetty apuna suojavyöhykkeiden suunnittelussa ja luonnon monimuotoisuuskohteiden perustamisen ja hoidon kohdentamisessa hyvällä menestyksellä. Nyt menetelmää halutaan soveltaa myös kosteikkokohteiden alueellisessa paikantamisessa.

Tavoitteena on tunnistaa ja paikallistaa luontaiset kosteikkopaikat ja arvioida niiden toteuttamiskelpoisuutta kosteikoksi. Kohteet voivat olla myös laajempia, usean tilan alueella olevia kosteikkokohteita tai tulva-alueita. Vesiensuojeluhyödyn lisäksi kosteikoista saadaan monimuotoisuushyötyjä ja ne parantavat maisemakuvaa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen laatimassa oppaassa esitellään yleissuunnittelun tärkeimmät menetelmät.

Kosteikkojen yksityiskohtaista suunnittelua ja rakentamista ohjeistetaan Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa kosteikkojen suunnittelu- ja mitoitusoppaassa. Rakennettavalle kosteikolle sopivia paikkoja ovat kuivatetut tulvaniityt ja painanteet sekä joen ja puron haarat. Kosteikkojen vesiensuojeluhyödyt perustuvat kosteikkojen omiin luonnollisiin puhdistusmekanismeihin. Kiintoaines ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat kosteikon pohjalle. Vähintään 20 prosenttia vesistön yläpuolisesta valuma-alueesta tulee olla viljelykäytössä, jotta kosteikko kannattaa rakentaa. Hyvin toimiva kosteikko edellyttää asiantuntevaa suunnittelua.

Suomessa on noin 650 000 hehtaaria peltoa, joiden vedet voitaisiin käsitellä kosteikossa. Laskelmien mukaan tähän tarvitaan kaikkiaan 45 000 maatalouskosteikkoa. Maatalouden typpi- ja fosforikuormituksesta näillä kosteikoilla vähenisi noin 5 prosenttia.

Maatalousalueiden kosteikkojen rakentamiseen ja hoitoon voi saada rahoitusta maatalouden ympäristötuesta ja ei-tuotannollisten investointien tuesta. Tänä vuonna kosteikkojen hoitosopimuksia on haettu 19 kohteeseen. Ensi vuonna on mahdollista hakea rahoitusta myös kosteikkojen perustamiseen ei-tuotannollisena investointina. Tällaista tukea voivat hakea myös rekisteröidyt yhdistykset Leader-toimintatavan mukaisesti. Kosteikon perustamisen jälkeen sen hoidosta tehdään 5- tai 10-vuotinen ympäristötuen erityistukisopimus.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman VESKO -hankkeen tavoitteena oli laatia ohjeita kosteikkojen perustamiseen. Syksyllä käynnistyvät alueelliset koulutustilaisuudet kosteikkojen mahdollisuuksista ja vaikutuksista sekä kosteikkosuunnittelijoiden koulutus.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Elina Nikkola, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 1605 2503, 040 751 6597
agronomi Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 020 490 2354
ylitarkastaja Mikko Jaakkola, Lounais-Suomen ympäristökeskus, p. (02) 525 3525
suunnittelija Anni Karhunen, Lounais-Suomen ympäristökeskus, p. (02) 525 3505